Επίδαυρος
( Epidauros )Epidauros (m.kreik. Ἐπίδαυρος, lat. Epidaurus) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Argoliin maakunnassa Peloponnesoksen niemimaan itäosassa Kreikassa.
Epidauroksen arkeologisia kohteita on kaksi. Tunnetumpi kohde (37°35′46″N, 23°04′37″E ), johon nimellä Epidauros nykyisin yleensä viitataan, sijaitsee sisämaassa lähellä Lygourióta ja käsittää Asklepieionin eli parantajajumala Asklepioksen kulttipaikan, mukaan lukien tunnettu suurempi Epidauroksen teatteri. Se on Unescon maailmanperintökohde. Varsinaisen antiikin aikaisen Epidauroksen kaupungin arkeologinen kohde (37°38′01″N, 23°09′35″E ) puolestaan sijaitsee rannikolla Archaí...Lue lisää
Epidauros (m.kreik. Ἐπίδαυρος, lat. Epidaurus) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Argoliin maakunnassa Peloponnesoksen niemimaan itäosassa Kreikassa.
Epidauroksen arkeologisia kohteita on kaksi. Tunnetumpi kohde (37°35′46″N, 23°04′37″E ), johon nimellä Epidauros nykyisin yleensä viitataan, sijaitsee sisämaassa lähellä Lygourióta ja käsittää Asklepieionin eli parantajajumala Asklepioksen kulttipaikan, mukaan lukien tunnettu suurempi Epidauroksen teatteri. Se on Unescon maailmanperintökohde. Varsinaisen antiikin aikaisen Epidauroksen kaupungin arkeologinen kohde (37°38′01″N, 23°09′35″E ) puolestaan sijaitsee rannikolla Archaía Epídavroksen kylässä. Kummatkin sijaitsevat antiikin aikaisesta kaupungista nimensä saaneessa Epídavroksen kunnassa.
Epidauroksen kaupunki oli asuttu viimeistään mykeneläisellä ajalla. Varhaisin maininta siitä on Homeroksen Iliaan laivaluettelossa, jonka mukaan se lähetti 25 laivaa Troijan sotaan. Epidauros oli Peloponnesoksen merkittävimpiä satamia, mikä oli seurausta sen sijainnista Ateenan, Argoksen, Korintin ja monien muiden merkittävien kohteiden keskellä. Epidauros kuului 600–500-luvuilla eaa. Kalaureian amfiktyoniliittoon. Korintti valtasi kaupungin 500-luvulla eaa. Epidauros osallistui persialaissotiin kreikkalaisten ja peloponnesolaissotaan Spartan puolella. Se osallistui myös Lamian sotaan ja oli 200-luvulla eaa. mukana Akhaian liitossa. 100-luvulla eaa. kaupunki liittoutui Rooman kanssa.[1][2]
Epidauroksen Asklepieionin paikka oli alun perin Apollon Maleataan kulttipaikka. Apollon oli kreikkalaisten vanha parantajajumala ennen kuin tehtävä siirtyi tämän poikanakin pidetylle Asklepiokselle. Paikka kehittyi Epidauroksen kaupungin kultin keskukseksi viimeistään 500-luvulla eaa. ja Asklepioksen kulttipaikaksi 400-luvulla eaa. Väitettiin myös, että Asklepioksen mytologinen syntymä olisi tapahtunut juuri Epidauroksessa.[3][4]
↑ Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”Epidauros, Peloponnesos, Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. ↑ Ancient Epidavros Epidavros. Viitattu 9.11.2015. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä Unesco ei löytynyt ↑ Epidauros Perseus. Viitattu 9.11.2015.
Lisää uusi kommentti