Salar de Uyuni on maailman suurin suolapannu (n. 10 582 km²), joka sijaitsee yli 3,6 kilometrin korkeudessa Potosín departementissa Bolivian altiplanolla. Sitä ympäröivät Andien vuorijonoon kuuluvat tuliperäiset huiput, joista korkeimmalle kohoaa Tunupavuori (5 432 m).

Nykyisen suolatasangon paikalla oli myöhäisellä pleistoseenikaudella valtava Minchinjärvi (n. 43 000 km²), joka oli paikoitellen yli sata metriä syvä. Järvi alkoi pienentyä 15 000–10 000 vuotta sitten, kunnes siitä jäi jäljelle vain muutamia pieniä, laskujoettomia suola- ja aavikkojärviä. Veden haihtuessa kalsiumkarbonaatti saostui kalkkikivitasanteiksi ja kipsi ja vuorisuola muodostivat paksun, valkoisen kerrostuman entisen järven pohjalle. Nykyään alueen ilmasto on puolikuiva ja vuotuinen sademäärä keskimäärin 300 mm. Sadekauden aikana joulu–maaliskuussa suolakerrostumia peittää paikoitellen matala suolavesikerros.

Tasangolta kohoaa 32 kalliosaareketta, joiden ekosysteemi on ainutlaatuinen maailmassa. Kuuluisin niistä on keskellä autiomaata sijaitseva Incahuasi, jossa kasvaa jopa 12 metriä korkeita jättiläiskaktuksia. Suolajärvissä pesii marraskuussa kolme eteläamerikkalaista flamingolajia: chilenflamingo (Phoenicopterus chilensis), punanflamingo (Phoenicopterus jamesi) ja andienflamingo (Phoenicopterus andinus). Salar de Uyunissa elää myös kolibreja, villilaamoja (Lama glama), vikunjoita (Vicugna vicugna) ja viskatsoja (Lagidium).

Salar de Uyunin alueella arvioidaan olevan noin 10 miljardia tonnia suolaa, jota louhitaan keskimäärin 25 000 tonnia vuodessa lähinnä ruokateollisuuden käyttöön. Vuorisuolan ja kipsin lisäksi autiomaassa on mahdollisesti jopa puolet maailman litiumvarannoista. Poikkeuksellisen tasaisten pinnanmuotojensa vuoksi Salar de Uyuni on myös altiplanon tärkeimpiä liikenneväyliä.