Rosenborgin linna on kuninkaallinen linna, nykyisin museo Kööpenhaminassa. Linnan rakennutti Tanskan kuningas Kristian IV vuonna 1606, ja kuninkaat asuivat linnassa 1700-luvun alkuun saakka.

Linna edustaa renessanssityyliä. Rakennustyön ensimmäisessä vaiheessa 1606 alkaen rakennettiin yksikerroksinen, nykyistä linnaa lyhyempi rakennus. Vuosina 1612–1615 linnaa laajennettiin, ja siihen tehtiin toinen kerros ja kaksi pientä tornia. Kolmas kerros ja suuri torni lisättiin 1624 sekä yksi pienempi torni vielä 1634.

Kuninkaan ja kuningattaren asunnot olivat ensimmäisessä kerroksessa. Vain kuninkaan huoneisto on säilynyt.

Kristian IV vietti linnassa suurimman osan ajastaan. Myös hänen seuraajansa Fredrik III asui linnassa. Kristian V asui etupäässä muualla mutta käytti turvallista Rosenborgin linnaa valtion ja kuningasperheen aarteiden säilytyspaikkana. Fredrik IV oli viimeinen kuningas, joka vielä asui Rosenborgin linnassa säännöllisesti. Hän kuitenkin rakennutti ylellisempiä palatseja, jonne hän ja hänen seuraajansa siirtyivät asumaan Rosenborgin sijaan. Viimeinen linnassa asunut kuninkaallinen oli kuninkaan sisar, jolla oli siellä huone vuoteen 1725 saakka. Sen jälkeen kuninkaalliset käyttivät linnaa enää erityistapahtumiin kuten syntymäpäiviin ja juhliin. Linnassa myös säilytettiin arvoesineiden lisäksi hovin huonekaluja, jotka olivat vanhentuneita mutta käyttökelpoisia.

Rosenborgin linna avattiin julkiseksi museoksi 1838. Siellä on näytteillä Tanskan kuninkaallisten esinekokoelmat 1500-luvulta 1800-luvulle. Linnasta tuli valtion omaisuutta 1849, mutta sen yksityiskokoelmat säilyivät kuninkaan omaisuutena.