Poreč (ital. Parenzo) on kaupunki Istrian piirikunnassa Kroatian pohjoisosassa. Se on vanha satamakaupunki, jonka luonnonsatamaa suojaa pieni Sveti Nikolan saari. Kaupungissa asui vuoden 2018 arvion mukaan 17 502 asukasta, mutta kesäkaudella asukkaiden määrä jopa kolminkertaistuu.

Jo 200-luvulla eaa. roomalaiset rakensivat Porečiin castran eli linnoitetun sotilasleirin. Siitä kasvoi kaupunki keisari Augustuksen valtakaudella. Roomalaisten jälkeen kaupunkia hallitsivat ostrogootit, Bysantti, frankit ja Venetsia. Itävalta-Unkari hallitsi kaupunkia pitkään vuoteen 1918, mutta vuosina 1797–1814 se oli Napoleonin hallussa. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Poreč kuului Italiaan. Mussolinin kukistumisen jälkeen 1943 kaupunki kuului Saksaan, vuodesta 1945 Jugoslaviaan ja vuodesta 1991 itsenäiseen Kroatiaan.

Kristinusko sai jalansijaa Porečissa jo 300-luvulla. Bysanttilaiselta ajalta säilynyt Eufrasiuksen basilikan episkopaalinen rakennusryhmä Porečin kaupungin historiallisessa keskustassa on kuulunut Unescon maailmanperintöluetteloon vuodesta 1997. 500-luvulla rakennettu piispa Eufrasiuksen basilika on maailman parhaiten säilyneitä varhaiskristillisiä kirkkoja, ja se tunnetaan etenkin kultaisista mosaiikeistaan.