Mehmed Paša Sokolovićin silta

Mehmed Paša Sokolovićin silta (serb. ja bosn. Мост Мехмед-паше Соколовића, Most Mehmed-paše Sokolovića, turk. Sokullu Mehmet Paşa Köprüsü) on Drinajoen ylittävä kiviholvisilta Višegradin kaupungissa Serbitasavallassa, Bosnia-Hertsegovinassa. Vuonna 1577 valmistuneen sillan suunnitteli suurvisiiri Mehmed pašša Sokolovićin pyynnöstä osmaniarkkitehti Sinan. Silta on ollut vuodesta 2007 Unescon maailmanperintökohde.

Drina virtaa Višegradin kohdalla lounaasta koilliseen, joten joen vasen ranta on sillan luoteis- ja oikea ranta kaakkoispuolella. Silta on edustava esimerkki osmanien ajan arkkitehtuurista ja rakennustaidosta. Se muodostuu yhdestätoista 11–15 metriä pitkästä holvikaaresta sekä rampista, jota pitkin sillalle noustaan Drinan vasemmalta rannalta. Sillan kokonaispituus on lähes 180 metriä. Se on Sinanin mestarityö, jota voi verrata samaan aikaan Italias...Lue lisää

Mehmed Paša Sokolovićin silta (serb. ja bosn. Мост Мехмед-паше Соколовића, Most Mehmed-paše Sokolovića, turk. Sokullu Mehmet Paşa Köprüsü) on Drinajoen ylittävä kiviholvisilta Višegradin kaupungissa Serbitasavallassa, Bosnia-Hertsegovinassa. Vuonna 1577 valmistuneen sillan suunnitteli suurvisiiri Mehmed pašša Sokolovićin pyynnöstä osmaniarkkitehti Sinan. Silta on ollut vuodesta 2007 Unescon maailmanperintökohde.

Drina virtaa Višegradin kohdalla lounaasta koilliseen, joten joen vasen ranta on sillan luoteis- ja oikea ranta kaakkoispuolella. Silta on edustava esimerkki osmanien ajan arkkitehtuurista ja rakennustaidosta. Se muodostuu yhdestätoista 11–15 metriä pitkästä holvikaaresta sekä rampista, jota pitkin sillalle noustaan Drinan vasemmalta rannalta. Sillan kokonaispituus on lähes 180 metriä. Se on Sinanin mestarityö, jota voi verrata samaan aikaan Italiassa kukoistaneeseen renessanssiin.

Silta tunnetaan myös Nobel-palkitun kirjailijan Ivo Andrićin teoksesta Drina-joen silta.

Historia
 
Sillan rakennuttanut Mehmed Paša Sokolović.
Tausta ja rakentaminen

Višegradin sillan rakentamisesta teki päätöksen Mehmed pašša Sokolović, joka oli osmanien suurvisiirinä kolmen sulttaanin aikana. Sillan perimmäisenä tarkoituksena oli olla Sokolovićin kunnianosoitus omalle synnyinseudulleen. Vallanpitäjät rakennuttivat usein tällaisia rakennelmia valtansa symboliksi, mutta silta oli tärkeä myös liikenneväylänä, sillä se yhdisti Tonavan tasangot Sarajevoon ja edelleen Adrianmeren rannalle Ragusaan.[1]

Sillan rakentaminen osui Suleiman Suuren kauden jälkeiseen osmanien valtakunnan huippuaikaan. Mehmed pašša Sokolović pyysi hovin pääarkkitehti Sinania suunnittelemaan sillan. Sinan oli jo suunnitellut Sokolovićin pyynnöstä useita moskeijoita, siltoja ja hallintorakennuksia Istanbuliin ja muualle Eurooppaan. Višegradin siltaa rakennettiin 1571–1577, ja rakennustyöt vaativat huomattavan määrän työvoimaa ja taloudellisia varoja.[1]

Siltaa käyttivät sen valmistumisen jälkeen härkä- ja hevosvetoiset vaunut, jalankulkijat, taisteluvaunut, hevosmiehet, kauppiaat ja armeija.[2]

Ensimmäiset vuosisadat

Višegrad sijaitsi keskiajalla strategisesti merkittävässä paikassa, sillä asutuskeskus oli kasvanut kauppareitin varrelle. Kaupunki oli kauppakaravaanien välietappi, ja lisäksi matkaajia pystyttiin valvomaan asutuskeskuksesta. Višegradissa oli 1500-luvun alkupuoliskolla käytössä Drinan ylittävä puinen silta. Sillan merkitys oli suuri, sillä Višegradin kohdalla se palveli osmanien valtakunnan taloutta ja laajentumissuunnitelmia.[3] Silta oli merkittävä kulkureitti Drinan yli, ja se yhdisti Bosnian Serbiaan. Se oli ainoa pysyvä silta Drinan ylä- ja keskijuoksulla.[4] Višegradin kaupunki kehittyi lopulta sillan ympärille joen oikealle rannalle.[5]

Sillan vaurioista tai korjaustöistä 1500-luvulta 1800-luvun lopulle ei ole juurikaan kirjallista tietoa. Ainoa maininta on turkkilaiselta matkailijalta Evliya Çelebiltä, joka kirjoittaa matkakertomuksessaan, että siltaa oli korjattu vuonna 1625. Seuraavan kerran siltaa tiettävästi kunnostettiin vuosina 1873–1875.[6]

Vuonna 1896 Drina tulvi 15,4 metriä normaalin pinnankorkeutensa yläpuolelle, jolloin tulvaveden pinta oli 1,6 metriä siltakannen yläpuolella. Silta ei kuitenkaan kärsinyt suuria vaurioita, sillä vain sen kaide tuhoutui.[7] Itävalta-Unkarin virkamiehet tutkivat sillan vuonna 1911. Heidän tutkimuksissaan paljastui, että eroosio oli vahingoittanut sillan puisia perustuksia. Samana vuonna sillan perustuksia kunnostettiin ja sillan tukemiseksi pylväisiin tehtiin pieniä korjauksia.[8]

Vaurioituminen maailmansotien aikana
 
Silta vuonna 1900.
 
Silta ja sen oikeanpuoleisen rannan rakennuksia vuonna 1941.

Silta oli merkittävä myös sotilaalliselta kannalta, sillä se sijaitsi Itävalta-Unkarin rajaseudulla lähellä Serbian kuningaskuntaa. Itävalta-Unkarin armeija miinoitti sillan vuonna 1911. Vetäytyessään Višegradista 1914 se tuhosi yhden sillan pilareista estääkseen serbien etenemisen Drina-joen yli.[8] Silta tuettiin tilapäisesti teräsrakenteella. Seuraavana vuonna serbiarmeija tuhosi sillasta vielä toisen pilarin.[6] Alkuperäiseen asuunsa silta palautettiin vuosina 1939–1940.[1] Siihen saakka silta oli tuettu rautarakenteella, niin että siltaa voitiin käyttää liikenneväylänä.[6]

Toisen maailmansodan aikana lokakuussa 1943 saksalaiset tuhosivat kolmannen, neljännen, viidennen ja kuudennen pilarin, ja sen seurauksena viisi kaarta tuhoutui täysin.[6] Tuhotut kaaret rakennettiin uudelleen 1950–1952 ehjinä säilyneiden kaarien mallin mukaan.[1]

Sotien jälkeen suojelukohteeksi

Silta on ollut vuodesta 1951 valtion suojelukohde ja vuodesta 1962 Bosnia-Hertsegovinan kulttuurimuistomerkki.[6]

Sillan rakenne ei ollut paras mahdollinen autoliikenteelle, sillä sillalle johtava ramppi oli suorassa kulmassa siltaan nähden. Tästä syystä sillan ja rampin yhtymäkohdan reunakiveys poistettiin vuonna 1952 alkuperäisestä paikastaan, jotta autoilijoiden ei enää tarvinnut tehdä jyrkkää käännöstä sillalle noustessaan.[2]

Vuonna 1966 valmistunut Bajina Baštan voimalaitos ja vuonna 1989 valmistunut Višegradin voimalaitos ovat suhteellisen lähellä siltaa, ja ne ovat vaikuttaneet Drinan virtaukseen.[1] Drina virtasi vuolaasti Višegradin ohi sillan rakentamisen aikana. Voimalaitokset ovat kuitenkin nostaneet Drinan pintaa, ja muuttaneet sen virtauksen huomattavasti rauhallisemmaksi. Korkeamman vedenpinnan takia sillan rakenteet eivät ole enää yhtä hyvin nähtävissä.[9] Lisäksi voimalaitokset aiheuttavat virtauksen päivittäisen vaihtelun, sillan pylväät ovat joutuneet aaltojen ja jatkuvasti vaihtelevien olosuhteiden armoille, mikä heikentää pylväiden kivien ominaisuuksia, ja tekee ne alttiimmiksi eroosiolle.[10]

Vuonna 1977 havaittiin, että autoliikenne, jota oli noin 10 000 kulkuneuvoa vuorokaudessa, oli uhka sillan kunnolle. Sillan kunnostuksesta tehtiin havaintojen pohjalta kaksiosainen suunnitelma. Ensiksi vuonna 1979 ajo- ja kävelytie eristettiin, jotta kosteus ei pääsisi tunkeutumaan sillan sisäosiin.[11] Toiseen vaiheeseen kuuluivat viidennen, kuudennen ja kahdeksannen pylvään perustusten kunnostustyöt.[1] Kunnostusten tarkoituksena oli laajentaa perustuksia peruskallioon, jotta suuri osa sillan taakasta siirtyisi suoraan kallioon.[11] Rahojen puutteen takia kunnostus jäi kuitenkin keskeneräiseksi. Vuonna 1992 aloitettu toisen pylvään kunnostus jäi myös kesken samasta syystä.[1]

Autoliikenne siirrettiin jo vuonna 1986 pois Mehmed Paša Sokolovićin sillalta käyttämään uutta ajoneuvosiltaa, joka oli valmistunut 1,5 kilometrin päähän alavirran suuntaan.[11] Samalla sillan ja rampin välinen reunakiveys palautettiin alkuperäiseen paikkaansa, josta se oli poistettu yli 30 vuotta aiemmin.[2]

Vuosina 1992–1995 käyty Bosnian sota ei vaikuttanut sillan rakenteisiin.[1] Keväällä 1992 silta joutui kuitenkin osaksi sotatapahtumia, kun kaupungin bosniakkiväestöön kohdistuneen Višegradin joukkomurhan yhteydessä sillalta heitettiin lukemattomia ihmisiä kuolleina tai puolikuolleina Drinaan.[12]

Vuonna 2003 Bosnian kansallismuistomerkkien suojelukomitea ja Višegradin kaupunki päättivät kieltää moottoriliikenteen sillalla. Tämän jälkeen siltaa on käytetty lähinnä kävelykatuna.[2] World Monuments Fund otti sen vuonna 2005 sadan uhanalaisimman kulttuurikohteen listalle.[13] Unesco liitti sen vuonna 2007 maailmanperintöluettelon kohteeksi.[14]

↑ a b c d e f g h Icomos, s. 2 ↑ a b c d Nomination file: Višegrad Bridge, s. 42 Nomination file: Višegrad Bridge, s. 12 Management Plan, s. 14 Management Plan, s. 15 ↑ a b c d e Nomination file: Višegrad Bridge, s. 14 The Bridge of Mehmed-Pasha Sokolović (pdf) (s. 2) Cultural Corridors of South East Europe. Viitattu 30.1.2010. (englanniksi) ↑ a b Nomination file: Višegrad Bridge, s. 40 Management Plan, s. 8 Commission to Preserve National Monuments, s. 11−12 ↑ a b c Nomination file: Višegrad Bridge, s. 41 The warlord of Visegrad guardian.co.uk. 11.8.2005. Guardian News and Media Limited. Viitattu 30.1.2010. (englanniksi) Nomination file: Višegrad Bridge, s. 15 Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä nomination ei löytynyt
Photographies by:
Statistics: Position
4617
Statistics: Rank
22462

Lisää uusi kommentti

Esta pregunta es para comprobar si usted es un visitante humano y prevenir envíos de spam automatizado.

Turvallisuus
893427516Click/tap this sequence: 9861

Google street view

Videos

Where can you sleep near Mehmed Paša Sokolovićin silta ?

Booking.com
487.353 visits in total, 9.186 Points of interest, 404 Tallennuskohteet, 38 visits today.