Troitse-Sergijevin luostari tai Troitse-Sergijevin lavra (ven. Троице-Сергиева лавра, suom. Pyhän Kolminaisuuden ja Pyhän Sergein lavra) on luostarialue Venäjällä Sergijev Posadissa, 70 kilometriä Moskovasta koilliseen. Se on nykyisin Venäjän ortodoksisen kirkon tärkeimpiä keskuksia.

Luostarialue on UNESCOn maailmanperintöluetteloon kuuluva kulttuurikohde vuodesta 1993.

Ensimmäisen luostarin alueelle perusti Sergei Radonežilainen vuonna 1345. Hän rakensi puisen Pyhän Kolminaisuuden kirkon Makovetsin kukkulalle. Pääosa nykyisestä lavrasta rakennettiin 1400–1700-luvuilla, ajalle ominaiseen sotilaalliseen tyyliin, koska uskonnollisen merkityksen lisäksi luostarit toimivat tuolloin väestön suojapaikkoina levottomuuksien uhatessa. Linnoitusmuotoon sisältyvät aluetta ympäröivä muuri ja sen kolmetoista tornia. Tsaari Boris Godunov on haudattu luostarin pääkirkkoon, Neitsyt Marian kuolonuneen nukkumisen katedraaliin, joka on kopio Kremlin katedraalista, ja symboloi valtiovaltaa. Kirkossa on kapeat, korkeat ikkunat kahdessa kerroksessa, paksut valkeat seinät ja siniset ja kultaiset, liekkien muotoiset kupolit, jotka symboloivat sitä että rukouksen on oltava palava kuin liekki.

Lavran aarteiden joukossa on Andrei Rubljovin kuuluisa ikoni ”Pyhä kolminaisuus”, joka siirrettiin myöhemmin Moskovaan Tretjakovin galleriaan.