Historia Tornionlaakson kivikausi

Tornionjoen suisto on ollut asutettu viimeisestä jääkaudesta lähtien. Vuoteen 1995 mennessä alueelta on löydetty 16 muinaista asumusta. Ne ovat samankaltaisia kuin Vuollerimista noin 6000–5000 eaa. löydetyt. Suurin osa nykyisestä kaupunkialueesta on kuitenkin noussut merestä vasta viimeisen vuosituhannen aikana jääkauden jälkeisen maankohoamisen vuoksi. Vuoden 1000 tienoilla Tornionjoen suu sijaitsi Kukkolankosken kohdalla, 14 kilometriä nykyisestä kaupungin keskustasta pohjoiseen.[1]

Kaupungin perustaminen

Ennen perustamistaan Tornio tunnettiin kauppateiden kohtaamispaikkana, josta Pohjolan tuotteet, lohi ja Lapin turkikset, lähtivät maailman markkinoille.

Tornio on saanut nimensä Suomen länsirajaa pitkin laskevan Tornionjoen mukaan. Tornionjoen nimen alkuperästä on kiistelty, mutta nykykäsityksen mukaan se sisältää vanhan hämäläisen sotakeihästä tarkoittavan sanan ’tornio’. Ruotsin sanaan ’torne’ (torni) perustuvaa selitystä ei pidetä enää uskottavana. Torniojärvi (pohjoissaameksi Duortnosjávri) lienee saanut nimensä joen mukaan, sillä vanhimmissa tunnetuissa asiakirjoissa järven nimeksi mainitaan Iretresk.[2]

Tornio sai kaupunkioikeutensa Ruotsin kuninkaan Kustaa II Aadolfin määräyksestä 12. toukokuuta 1621 ja on virallisesti perustettu Suensaareen (sudensaari). Nimi on mahdollisesti tullut erään alueen maanomistajan mukaan, tai sitten sanasta Swensarö, ruotsalaisten saari.

Tornio oli perustamisensa aikaan silloisen maailman pohjoisin kaupunki.[3]

Kaupunki perustettiin tunnustukseksi Tornion saavuttamasta asemasta kaupankäynnin keskuspaikkana 1500-luvun kuluessa. Tornio kasvoi pohjoisen suurimmaksi kauppakaupungiksi ja oli muutamia vuosia Ruotsin kuningaskunnan varakkain kaupunki. Huolimatta vilkkaasta kaupankäynnistään Lapin ja merentakaisten alueiden kanssa kaupungin väkiluku pysytteli runsaan 500 ihmisen tasolla satojen vuosien ajan.

1700-luvulla Torniossa vieraili muutamia keskieurooppalaisia tutkimusmatkailijoita, jotka tulivat tutkimaan arktisia alueita. Merkittävin tutkimusmatka tapahtui vuosina 1736–1737, kun Pierre Louis Moreau de Maupertuis tutkimusryhmineen Ranskan akatemiasta saapui tekemään mittauksia Tornionjoen varrelle. Muun muassa Aavasaksan laelta tehtyjen kolmiomittauksien avulla onnistuttiin todistamaan, että Maa on navoiltaan litistynyt pallo, geoidi.

Tornio Venäjän vallan aikana

Lapin kaupankäynti, josta Tornio oli riippuvainen, alkoi hiipua 1800-luvun aikana. Maannousun vuoksi joki oli tullut liian kapeaksi vesiliikennöintiin ja Tornion satama jouduttiin siirtämään alajuoksua kohti. Merkittävin isku varakkaalle kaupungille tapahtui kuitenkin Suomen sodassa vuonna 1808, jonka päätteeksi Suomi liitettiin osaksi Venäjän keisarikuntaa. Raja vedettiin Muonionjoen syvintä väylää pitkin jatkuen Tornionjoen suistoon asti. Linjaus jakoi Lapin kahteen osaan, mikä oli kohtalokasta kaupankäynnille. Muusta rajalinjauksesta poiketen Venäjän keisari vaati Tornionjoen syvimmän väylän länsipuolella sijaitsevaa Suensaarta ja sen mukana Tornion keskustaa liitettäväksi Venäjään. Ruotsalaiset perustivat Haaparannan kylän (nykyään kaupunki) rajan länsipuolelle tasapainottamaan Tornion menetystä.

Venäjän vallan aikana Tornio oli pieni varuskuntakaupunki. Kaupankäynti vilkastui vain Krimin sodan ja ensimmäisen maailmansodan aikoihin. Tällöin Torniosta muodostui tärkeä rajanylityspaikka. Ensimmäisen maailmansodan aikana Torniolla ja Haaparannalla oli ainoa yhteys Venäjän ja heidän läntisien liittolaistensa välillä.[4][5]

Tornio Suomen itsenäisyyden ajalla

Suomen itsenäistyttyä vuonna 1917 käytiin helmikuussa 1918 sisällissodan ensimmäisiä taisteluja Tornion rautatieaseman alueella. Taistelujen tuloksena Torniossa olleet venäläissotilaat vangittiin.

Tornio menetti varuskuntansa. Kaupungin väkiluku alkoi kuitenkin kasvaa tasaisesti.

Lapin sodassa, toisen maailmansodan loppupuolella, Suomen piti rauhansopimuksen ehtona poistaa Saksan sotilaat maasta. Tornion kaupungin keskustan tuntumassa käytiin Lapin sodan merkittävin taistelu, kun Oulusta meriteitse saapuneet suomalaissotilaat tekivät maihinnousun saksalaisten valtaamaan kaupunkiin. Nopeasti onnistunut takaisinvaltaus ilmeisesti pelasti kaupungin polttamiselta.

Siten esimerkiksi Tornion merkittävimpiin vanhoihin rakennuksiin kuuluva Tornion kirkko vuodelta 1686 säilyi.

Nykyisen alueensa Tornio saavutti vuonna 1973, jolloin naapurikunnat Alatornio ja Karunki liitettiin Tornion kaupunkiin.

Toisen maailmansodan jälkeen kaupungissa on työllistänyt etenkin Hartwallin omistuksessa oleva panimo, joka tunnetaan Lapin Kulta -oluestaan. Outokumpu Oyj rakensi Röytän kaupunginosaan 1960-luvulla ruostumattoman teräksen raaka-ainetta valmistavan ferrokromitehtaan ja vuonna 1976 siellä käynnistyi yhtiön ruostumatonta terästä tuottava tehdas. Menneinä sodanjälkeisinä vuosikymmeninä myös suurtekstiiliteollisuuslaitokset ovat olleet merkittäviä työllistäjiä Torniossa, esimerkiksi Kerilonin nailonlankatehdas ja Norlynin sukkatehdas[6]. Tekstiiliteollisuus on nyttemmin kuihtunut olemattomiin. Tornionjokilaakson matkailu on kasvanut viime vuosina.

Torniossa siirryttiin kaupunginjohtajajärjestelmään vuonna 1929. Sitä ennen kaupunkia johtivat pormestarit, jotka valittiin lakitieteen tutkinnon ja perehtyneisyyden perusteella.[7]

Tornion pormestarit Kiönich Pehrsson (1621–1640) Peer Andersson (1640–1642) Per Persson (1642–1648) Jöns Ingvaldsson (1648–1656) Oluff Svart (1656–1660) Anders Torfastsson (1660–1664) Jöns Mickelsson (1664–1666) Peter Johansson (1666–1680) Olof Hellbohm (1680–1690) Johan Chore (1690–1709) Carl Sadlin (Sadelin) (1709–1714) Abraham Burman (1714–1717) Seger Svanberg (1717–1721) Isaac Grandel (1725–1733)

Petter Johan Pipping (1733–1764) Olof Ramèn (1764–1794) Nils Gabriel Ekholm (1794–1810) Efraim Cajanus (1810–1839) Julius Castrèn (1839–1849) Frans Julius Cederman (1849–1868) Karl Johan Boström (1869–1883) Johan Gustaf Paavola (1883–1888) Yngve Winter (1888–1904) Jakob Axel Levonius (1904–1905) Pekka Edvard Turpeinen (1905–1912) Karl Arne Lund (1912–1919) Ali Tornberg (1919–1921) V. R. Lakari (1921–1929)

Tornion kaupunginjohtajat Kaupunginjohtaja Vuosi Varma T. Suosalmi 1929 Erkki O. Mantere 1930–1938 Petter Koponen 1938–1963 Aarno Strömmer 1963–1973 Hannes Manninen 1973–2010 Raimo Ronkainen 1995 sij. 2010–2015 Timo Nousiainen 2015–2021 Jukka Kujala 2021– ↑ http://www.kukkolankoski.fi/historia.html ↑ Vahtola, Jouko: ”4”, Studia Historica Septentrionalia 3, s. 102–107. Rovaniemi: Pohjois-Suomem Historiallinen Yhdistys, 1980. ISBN 951-95472-1-5. ↑ Väitöstilaisuus Oulun yliopistossa (Väitöstiedote) Oulun yliopisto. Viitattu 16.5.2011. ↑ Sandberg, Thorsten: Svenska småstäder Populärhisturia. 24.2.2011. Viitattu 3.1.2015. (ruotsiksi) ↑ Tornio-Haparanda haparanda.se. ↑ Lappalainen, Piippa – Almay, Mirja: ”Sukanvalmistajia”, Kansakunnan vaatettajat, s. 148. Helsinki: WSOY, 1996. ISBN 951-0-20864-7. ↑ [http://www.tornio.fi/Pormestarit Tornion kaupunginkirjasto – Pormestarista kaupunginjohtajaksi] Tornion kaupunki. Viitattu 23.8.2008.