Timgad oli Rooman siirtokunta Pohjois-Afrikassa nykyisen Algerian alueella. Keisari Trajanuksen noin vuonna 100 perustama kaupunki oli merkittävä alueellinen keskus, ja sieltä valvottiin erityisesti Aurèsvuorilla asuneita heimoja. Vandaalien vuoden 430 ryöstöretken jälkeen kaupunki ajautui rappiolle, mutta Bysantin aikana vuonna 539 kaupungin ulkopuolelle rakennettiin linnoitus. Timgad hylättiin lopullisesti 700-luvulla, mutta raunioiden viereen perustettiin 1957 uusi Timgadin kaupunki.
Timgadin rauniot ovat loistava esimerkki roomalaisten käyttämästä ruutukaavoituksesta. Kaupunki kasvoi alkuperäisen ruutukaavoituksen yli jo 100-luvun puolivälissä, ja kaupungin ulkopuolella on muun muassa kylpylöitä, bysanttilainen linnoitus ja capitol. Kaupunkia halkoo keskellä aluetta risteävät kaksi pääkatua. T-risteyksen eteläpuolella on forum ja vielä sen eteläpuolella on 3 500 -paikkainen amfiteatteri. Muita merkittäviä rakennuksia ovat Trajanu...Lue lisää
Timgad oli Rooman siirtokunta Pohjois-Afrikassa nykyisen Algerian alueella. Keisari Trajanuksen noin vuonna 100 perustama kaupunki oli merkittävä alueellinen keskus, ja sieltä valvottiin erityisesti Aurèsvuorilla asuneita heimoja. Vandaalien vuoden 430 ryöstöretken jälkeen kaupunki ajautui rappiolle, mutta Bysantin aikana vuonna 539 kaupungin ulkopuolelle rakennettiin linnoitus. Timgad hylättiin lopullisesti 700-luvulla, mutta raunioiden viereen perustettiin 1957 uusi Timgadin kaupunki.
Timgadin rauniot ovat loistava esimerkki roomalaisten käyttämästä ruutukaavoituksesta. Kaupunki kasvoi alkuperäisen ruutukaavoituksen yli jo 100-luvun puolivälissä, ja kaupungin ulkopuolella on muun muassa kylpylöitä, bysanttilainen linnoitus ja capitol. Kaupunkia halkoo keskellä aluetta risteävät kaksi pääkatua. T-risteyksen eteläpuolella on forum ja vielä sen eteläpuolella on 3 500 -paikkainen amfiteatteri. Muita merkittäviä rakennuksia ovat Trajanuksen kaari ja toinen tunnetuista roomalaisaikaisista julkisista kirjastoista.
Timgad sai alkunsa noin vuonna 100, kun keisari Trajanus päätti perusti colonia Marciana Traiana Thamugadin Legio III Augustan sotilaille ja veteraaneille. Kaupunki suunniteltiin alkujaan 15 000 asukkaalle, mutta se kasvoi pian alkuperäisen ruutukaavan yli.[1] Timgad laajeni jo 100-luvun puolivälin aikoihin, ja alkuperäisen alueen länsi- ja eteläpuolelle rakennettiin paljon julkisia rakennuksia. Septimius Severuksen hallintokaudella kaupunki kukoisti ja julkisten rakennusten lisäksi kaupunkiin nousi suuria yksityisiä rakennuksia.[2]
Timgad oli 100- ja 200-luvuilla merkittävä asemapaikka, jonka avulla roomalaiset pystyivät valvomaan Aurèsvuoria.[1] Timgad olikin osoittamassa alueella Rooman valtaa ja edistämässä roomalaisen kulttuurin levittäytymistä.[3] Timgadista tuli 200-luvun puolivälissä myös merkittävä kristittyjen toiminnan keskus. Kaupungissa pidettiin jopa kirkolliskokous vuonna 397.[1]
Vandaalit tekivät kaupunkiin ryöstöretken vuonna 430, jolloin keskusvalta menetti otteensa kaupungista. Tämän jälkeen Aurèsvuorilta tulleet heimot ryöstelivät kaupungissa useaan otteeseen. Bysantin keisari Justinianus I elvytti Timgadin 539, kun alkuperäisen kaupungin ulkopuolelle rakennettiin linnoitus, johon käytettiin rakennusmateriaalia roomalaisajan rakennuksista. Arabit hyökkäsivät kaupunkiin 600-luvulla, ja se hylättiin lopullisesti 700-luvulla.[1]
Timgadin historiallisen kaupungin viereen perustettiin 1957 uusi Timgadin kaupunki, jossa oli vuonna 2008 11 827 asukasta.[4]
Timgadin rauniot valittiin vuonna 1982 Unescon maailmanperintöluetteloon. Perusteluissa Timgadin kaupunkiarkkitehtuurin nähtiin heijastavan Rooman valtakunnan tekniikkaa ja perinteitä, joita se käytti asuttaessaan nykyisen Algerian vuoristoalueita. Lisäksi Timgadissa näkyy edelleen roomaalaisten insinöörien kekseliäisyys tyypillisessä roomalaisessa pohjakaavassa ja monipuolinen arkkitehtoninen perintö kolmen vuosisadan roomalaisajalta.[2]
↑ a b c d Ham & Luckham & Sattin, s. 126. ↑ a b Timgad UNESCO World Heritage Centre. Viitattu 14.7.2013. (englanniksi) ↑ Kleiner, s. 184. ↑ La Commune de Timgad La Wilaya de batna. Arkistoitu 4.11.2012. Viitattu 14.7.2013. (ranskaksi)
Lisää uusi kommentti