Sérifos

Historia

Sérifoksen rannikkoa ja vanha rautamalmin lastauspaikka.

Antiikki

Pääartikkeli: Antiikin Serifos

Antiikin aikainen Serifoksen poliksen eli kaupunkivaltion kaupunkikeskus sijaitsi nykyisen Chóran paikalla.[1] Saari kytkettiin Perseuksen myyttiin ja siellä oli tämän heeroskultti. Kultti kytkeytyi jotenkin paikallisiin sammakoihin. Livius väitti, että sammakoilla oli sellainen erikoinen piirre, että ne olivat hiljaa ja kurnuttivat vain, jos ne vietiin pois saarelta.[2]

600-luvulla eaa. Sérifos oli yksi varhaisia demokratioita. Persialaissodissa saari kieltäytyi alistumasta persialaisille ja liittyi Ateenan puolelle. Myöhemmin se kuului Deloksen meriliittoon. Roomalaisaikana saarta käytettiin monen muun saaren tavoin karkotuspaikkana.

Myöhempi historia

Venetsialaiset valtasivat saaren vuonna 1207. Saarella oli rauta- ja kuparimalmia, ja se johti usein kiistoihin sen hallinnasta. Vuonna 1537 Barbarossa hyökkäsi saarelle ja se menetti koko väestönsä. Osmanit valtasivat saaren vuonna 1566. Vuonna 1680 saaren väestön vei rutto.[2][3]

Saaresta tuli osa itsenäistynyttä Kreikkaa vuonna 1821. Sen malmivarannot ehtyivät 1960-luvulla.[2]

↑ Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”517 Seriphos”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1. ↑ a b c Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä GIH ei löytynyt ↑ Smith, William: ”Seriphos”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio.