Ristikukkula (liett. Kryžių kalnas) on Liettuassa Šiauliain tienoilla sijaitseva uskonnollinen kohde ja suosittu nähtävyys.

Kukkula mainitaan kirjallisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1850. Uskotaan, että ensimmäiset ristit tuotiin vanhan linnavuoren alueelle sen jälkeen, kun puolalaiset ja liettualaiset olivat epäonnistuneesti kapinoineet Venäjän keisarikuntaa vastaan Marraskuun kansannousussa vuonna 1831. Lisää ristejä nousi toisen kapinan jälkeen 1863. Risteillä oli symbolinen merkitys kansannousun yhteydessä kadonneiden henkilöiden perheille.

Kun ristien määrä vuonna 1900 ensimmäisen kerran kirjattiin ylös, niitä oli kukkulalla 130 ristiä. Vuonna 1902 kukkulalla oli 155 ristiä, 1922 enää vain 50 ristiä, 1938 enemmän kuin 400 ristiä. Neuvostoliiton aikana vuosien 1961 ja 1984 välillä neljä kertaa tuhottiin ristit maansiirtotraktoreilla. Liettualaiset harjoittivat väkivallatonta vastarintaa neuvostomiehitystä vastaan tuomalla tuhottujen ristien tilalle uusia. 1961 tuhottiin 5 000 ristiä, 1975 tuhottiin 1 200 ristiä. Ristejä pystytettiin kuitenkin aina uudelleen.

Ristien määrä on lisääntynyt viime vuosina huomattavasti. Liettuan alkaessa itsenäistyä 1990 oli kukkulalla 55 000 ristiä. Uuden itsenäisyyden alkuaikoina, 7. syyskuuta 1993, paavi Johannes Paavali II vieraili kukkulalla. Nykyään ristejä on alueella yli 100 000, ja uuden ristin saa vapaasti pystyttää. Ristien lisäksi kukkulalla on esimerkiksi suuria krusifikseja ja Neitsyt Marian patsaita.