Pyhän Sofian katedraali on Kiovassa sijaitseva kirkko. Sen on rakennuttanut 1000-luvun alussa Jaroslav I Viisas. 1600–1700-lukujen vaihteessa sen ulkonäköä muutettiin ukrainalaiseen barokkityyliin. Katedraalin sisällä on säilynyt 260 neliömetrin kokoinen maailman suurin mosaiikkityö 3 000 neliömetrin kokoinen fresko.
Katedraali toimi kirkollisessa käytössä vuoteen 1929. Vuodesta 1934 lähtien se on ollut museona. Nykyään se on tärkein osa Kiovan Sofian kansallispuistoa. Se on yksi Ukrainan suurimpia museoita. Muita ovat Kiovan kultaiset portit 1000-luvulta, Kirillin kirkko 1100-luvulta, Andrejevin kirkko 1700-luvulta sekä Sudaksin linnoitus Krimillä (500–1400-luvulta).
Pyhän Sofian katedraalista ja Kiovan luolaluostarista tuli vuonna 1990 ensimmäiset Unescon maailmanperintökohteet Ukrainassa. Siksi sitä ei voi enää käyttää uskonnollisessa tarkoituksessa. Ainoa poikkeus on 24. elokuuta, joka on Ukrainan itsenäisyyspäivä, jolloin uskonnolisten yhteisöjen edustajat p...Lue lisää
Pyhän Sofian katedraali on Kiovassa sijaitseva kirkko. Sen on rakennuttanut 1000-luvun alussa Jaroslav I Viisas. 1600–1700-lukujen vaihteessa sen ulkonäköä muutettiin ukrainalaiseen barokkityyliin. Katedraalin sisällä on säilynyt 260 neliömetrin kokoinen maailman suurin mosaiikkityö 3 000 neliömetrin kokoinen fresko.
Katedraali toimi kirkollisessa käytössä vuoteen 1929. Vuodesta 1934 lähtien se on ollut museona. Nykyään se on tärkein osa Kiovan Sofian kansallispuistoa. Se on yksi Ukrainan suurimpia museoita. Muita ovat Kiovan kultaiset portit 1000-luvulta, Kirillin kirkko 1100-luvulta, Andrejevin kirkko 1700-luvulta sekä Sudaksin linnoitus Krimillä (500–1400-luvulta).
Pyhän Sofian katedraalista ja Kiovan luolaluostarista tuli vuonna 1990 ensimmäiset Unescon maailmanperintökohteet Ukrainassa. Siksi sitä ei voi enää käyttää uskonnollisessa tarkoituksessa. Ainoa poikkeus on 24. elokuuta, joka on Ukrainan itsenäisyyspäivä, jolloin uskonnolisten yhteisöjen edustajat pitävät siellä jumalanpalveluksen (vuodesta 2005 lähtien). Pyhän Sofian katedraaliin kuuluu myös luostarirakennukset 1700-luvulta: kellotorni, eteläinen sisääntulotorni, koulu, metropoliitan asunto ja Zaborovskin portit.
Katedraalin rakentamisen alkua kuvataan eri kronikoissa. Eri lähteiden mukaan sen rakentaminen alkoi joko 1017 tai 1037. Nestorin kronikan mukaan se aloitusvuosi on 1037, jolloin ruvettiin rakentamaan useita rakennuksia, kuten Kiovan kultaisia portteja, Pyhän Sofian katedraalia sekä Pyhän Yrjön ja Pyhän Irinan luostarien rakentaminen. Akateemikko Dmitri Sergevitš Lihatsovin mukaan se on suuntaa antava tieto eikä tieteellinen totuus. Hänen mukaansa se olisi voinut olla valmis vuoden 1051 jälkeen.[1]. Vanhempi Novgorodin kronikka mainitsee, että katedraalia ruvettiin rakentamaan vuonna 1017.[2]
↑ Nestorin kronikka s. 66, 204, 482. ↑ Шахматов А. А. Разыскания о русских летописях, М. 2001. s. 167—168, 362—363.
Lisää uusi kommentti