Pyhän Hengen katedraali (valkoven. Кафедральны сабор Сашэсця Святога Духа, Kafedralny sabor Sašestsja Svjatoha Duh’a, ven. Кафедральный собор Сошествия Святого Духа, Kafedralnyi sobor Sošestvija Svjatogo Duha), on Valko-Venäjän pääkaupungin Minskin historiallisessa keskustassa sijaitseva, vuosina 1633–1642 (toisen lähteen mukaan 1642–1687) rakennettu, kirkko. Se rakennettiin alkujaan katolisen bernardiininunnaluostarin kirkoksi. Luostarin perustamisen yhteydessä 1633 ensimmäinen kirkkorakennus rakennettiin puusta, mutta tämä korvattiin pian kivikirkolla.

Vuonna 1687 kivikirkko pyhitettiin Neitsyt Marian syntymän mukaan. Häntä kuvaava, ihmeitätekevänä kunnioitettu ikoni reliikkeineen oli paavi Urbanus VIII:n lahjoittama, ja se koristi aikoinaan kirkon pääalttaria. Benediktiininunnien luostari ja sen kirkko toimi 1800-luvun puoliväliin saakka. Vuonna 1853 luostari suljettiin ja sen nunnat siirrettiin Njasvižin nunnaluostariin.

Vuonna 1869 luostarialue annettiin ortodoksikirkolle. Kirkkorakennusta uudistettiin. Siitä aiottiin tehdä teologinen seminaari, joten kirkko pyhitettiin slaaviopettajien Kyrillos ja Metodios kunniaksi. Seuraavana vuonna kirkko kuitenkin pyhitettiin uudelleen Pyhän Hengen läsnäololle (laskeutumiselle). Slutskin Pyhän kolminaisuuden luostarista saapuneet munkit perustivat luostarialueelle ortodoksisen miesluostarin.

Nykyään se on Valko-Venäjän ortodoksisen kirkon pääkatedraali, samoin kuin sen Minskin ja Slutskin hiippakunnan keskuskirkko sekä Valko-Venäjän kirkon päämiehen, metropoliitta Filaretin kotikirkko. Se on Minskin suurimpia kirkjoja.

Kirkon ikoneista tunnetuimpiin lukeutuu Minskin Jumalanäidin ikoni, jota kunnioitetaan ihmeitätekevänä kuvana.