Muiston pysyvyys (esp. La persistencia de la memoria, suom. myös Pehmeät kellot ja Ajan kuluminen), on espanjalaisen taidemaalari Salvador Dalín tunnettu maalaus. Kooltaan 24×33 senttimetriä oleva surrealistinen öljyvärimaalaus on tehty vuonna 1931.

Maalauksessa pääosassa on kolme taskukelloa, jotka näyttävät sulavan. Etualalla on kiinteä kello, joka kuhisee muurahaisia, jotka Dalín tuotannossa symboloivat lahoamista. Maalauksessa kaikki ihmisen luoma on katoavaista, ainoaa pysyvää on taustalla kohoavat rantakalliot, missä muiston todellinen pysyvyys on. Kellot näyttävät eri aikaa, sillä Dalín unimaailmassa lakkaamatta etenevällä ajalla ei ole merkitystä. Cap Creusin kallioiden ikuisuuden rinnalla ajan tekninen mittaaminen on loppujen lopuksi joutavaa ja merkityksetöntä. Samat Cap Creusin kalliot esiintyvät toistuvasti Dalín maalauksissa.

Muiston pysyvyys asetettiin näytteille vuoden 1932 alussa Julien Levyn galleriassa New Yorkissa, ja se oli alkusysäys Salvador Dalín menestykselle Yhdysvalloissa. Maalaus on ollut vuodesta 1934 asti New Yorkin Museum of Modern Artin kokoelmassa.