Meteoran kalliomuodostelmat ovat muovautuneet maan liikkeiden ja eroosion seurauksena tertiäärikaudella noin 60 miljoonaa vuotta sitten. Alue oli alun perin meren alla. Muodostelmat syntyivät, kun maanpinta alueella kohosi ylöspäin ja alue muodosti ylängön. Samalla kalliot murtuivat. Ajan kuluessa halkemat ovat kuluneet yhä suuremmiksi ja kestävimmät kohdat ovat jääneet pystyyn suuriksi pylväiksi. Muodostelmia ovat muovanneet sekä vesi että maanjäristykset.[1][2]

 

Meteoran erakkomunkkien luolia.

Ensimmäiset erakkomunkit asettuivat Meteoran alueelle 1000–1100-luvulla. Alkuvaiheessa munkit asuivat alueen kallioluolissa. Viimeistään 1100-luvulla alueella oli pieni Panagía Doúpianin kirkko. Ensimmäiset luostarit perustettiin alueelle 1300-luvulla, kun munkit tarvitsivat parempaa suojaa turkkilaisten valloitettua Thessalian alueen. Alue on ollut vuosisatoja rajaseutua, jolla ovat hyökkäilleet myös mm. venetsialaiset, albaanit, normannit ja Napoleon. Luostarit toimivat turvapaikkoina, sillä niihin oli äärimmäisen vaikeaa päästä: niihin kuljettiin joko pitkillä tikkailla tai vinssin ja nostokorin (tai verkon) avulla. Vinssi oli ainoa tapa tuoda tavaraa, myös rakennusmateriaalia luostarialueelle.[3][4][5][1]

Alueen ensimmäinen luostari oli noin vuonna 1344 perustettu Suuren Metéoron luostari, joka antoi sijaintipaikkansa nimen Metéoro (”Ilmassa oleva”, sukua sanalle 'meteoriitti') koko alueelle. Sen perusti Athanasios Meteoralainen.[6] Meteoraan perustettiin uusia luostareita erityisesti 1400- ja 1500-luvuilla. Alueella oli enimmillään 1400-luvulla 24–30 luostaria. Vuonna 1809 Ali Pashan joukot hyökkäsivät alueelle ja tuhosivat osan luostareista. Turkkilaisvalta Thessalian alueella päättyi vuonna 1881.[1][3][4]

Jotkut erakkomunkit asuivat luolissa alueella vielä 1900-luvun alussa, ja osa näistä luolista on hyvin nähtävillä edelleen.[7] 1920-luvulla alueelle rakennettiin tiet ja luostareihin rakennettiin kulku siltojen ja kallioon hakattujen rappusten välityksellä.[8] Meteoran alue otettiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 1988 sekä kulttuurisin että luontoperustein.[1] Nykyisin alue on suosittu pyhiinvaellus- ja turistikohde, ja sinne tehdään retkiä muun muassa Párgasta. Alue on myös muun muassa suosittu kalliokiipeilykohde ja siellä on noin 700 kiipeilyreittiä.[7][8]

Meteora nähdään yhtenä päätapahtumapaikoista James Bond -elokuvassa Erittäin salainen.[8]