Medina Azahara
( Madinat al-Zahra )Madinat al-Zahra arab.: المدينهُ الزهراء, Medina Azahara, jonka nimi tarkoittaa "loistavaa kaupunkia", "kaunista kaupunkia" tai "Zahran kaupunkia", on maurien rakentama keskiaikainen palatsikaupunki, josta nykyään on jäljellä valtavat rauniot. Kaupungin rakennutti Abd ar-Rahman III, Córdoban umaijadikalifi vuosina 924–961 Córdoban kaupungin laitamille. Se oli keskiaikainen arabimuslimien kaupunki ja al-Andalusin de facto -pääkaupunki, sillä sen muurien sisällä toimi valtion hallitus ja muut hallintoelimet. Kaupungissa oli muun muassa seremoniallisia vastaanottosaleja, moskeijoita, hallinnon virkahuoneita, puutarhoja, rahapaja, pajoja, parakki, asuintaloja ja kylpylöitä. Vesi tuli kaupunkiin akvedukteilla.
Kaupunki rakennettiin pääasiassa poliittis-ideologisista syistä, sillä kalifin arvo vaati, kuten idän kalifaateissa, hänen valtaansa symboloivan uuden kaupungin perustamista. Ennen kaikkea se demonstroi Abd ar-Rahman III:n ylemmyyttä suurimpiin kilpailijoihinsa,...Lue lisää
Madinat al-Zahra arab.: المدينهُ الزهراء, Medina Azahara, jonka nimi tarkoittaa "loistavaa kaupunkia", "kaunista kaupunkia" tai "Zahran kaupunkia", on maurien rakentama keskiaikainen palatsikaupunki, josta nykyään on jäljellä valtavat rauniot. Kaupungin rakennutti Abd ar-Rahman III, Córdoban umaijadikalifi vuosina 924–961 Córdoban kaupungin laitamille. Se oli keskiaikainen arabimuslimien kaupunki ja al-Andalusin de facto -pääkaupunki, sillä sen muurien sisällä toimi valtion hallitus ja muut hallintoelimet. Kaupungissa oli muun muassa seremoniallisia vastaanottosaleja, moskeijoita, hallinnon virkahuoneita, puutarhoja, rahapaja, pajoja, parakki, asuintaloja ja kylpylöitä. Vesi tuli kaupunkiin akvedukteilla.
Kaupunki rakennettiin pääasiassa poliittis-ideologisista syistä, sillä kalifin arvo vaati, kuten idän kalifaateissa, hänen valtaansa symboloivan uuden kaupungin perustamista. Ennen kaikkea se demonstroi Abd ar-Rahman III:n ylemmyyttä suurimpiin kilpailijoihinsa, Ifriqiyan fatimideihin. Tarinan mukaan se rakennettiin kunnianosoituksena kalifin suosikille, al-Zahralle.
Rakennuskompleksia laajennettiin Abd ar-Rahman III:n pojan al-Hakam II:n hallituskauden aikana (noin 961–976), mutta hänen kuolemansa jälkeen kalifin pääasunto siirtyi pois Madinat al-Zahrasta. Vuonna 1010 se ryöstettiin sisällissodassa. Sen jälkeen se hylättiin, ja rakennusmateriaalia käytettiin uudestaan muualla. Raunioilla aloitettiin arkeologiset kaivaukset 1910-luvulla. Sen 112 hehtaarin pinta-alasta vain noin 10 prosenttia on tutkittu ja entistetty. Restauroituun alueeseen sisältyy kaupungin keskus, jossa on "kaksi kalifin asuintaloa niihin liittyvine kylpyläkomplekseineen, kaksi ylhäisön asuntoa, ja palvelijoiden kortteli [...] palatsin vartijoihin yhdistettyjä tiloja; joitain hallinnon rakennuksia [...] vastaanottosalin hallitsema suurenmoinen oikeusrakennus [...] valtavat puutarhat, ja juuri sen alueen ulkopuolella oleva moskeija".
Alueen reunalle on rakennettu uusi, matala ja suurimmaksi osaksi maanalainen museo, sillä sen haluttiin haittaavan mahdollisimman vähän näköalaa raunioilta, joskin uudet rakennukset ovat siihen jo vaikuttaneet.
Lisää uusi kommentti