Chichén Itzá on kuuluisin ja parhaiten kunnostettu esikolumbiaaninen arkeologinen alue ja historiallinen kaupunki Jukatanin niemimaalla Meksikossa Yucatánin osavaltiossa. Sen rakentamisen aloittivat mayat. Chichén Itzá kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon.
Chichén Itzán arkeologiset kaivaukset tehtiin pääasiassa 1900-luvun alussa. Vuonna 1913 Sylvanus Morley sai vakuutettua Carnegie-instituutin laajamittaisen arkeologisen kaivaushankkeen rahoittamisen kannattavuudesta alueella. Meksikon vallankumous ja sitä seurannut poliittinen epävakaus lykkäsivät aloitusta kuitenkin vuoteen 1924. Sitä seuraavan 10 vuoden aikana Carnegien tutkijat kaivoivat esiin ja entisöivät Taistelijoiden temppelin ja El Caracol -observatorion. Meksikon valtio teki saman El Castillo -pyramidille ja Juego de Pelota -kentälle. Carnegie-instituutin tehdessä ilmakuvauksia arkeologisista alueista ensimmäinen kuvaus tehtiin 1929 juuri Chichén Itzássa. Kuvaajana toimi Charles Lindbergh vain hieman yli...Lue lisää
Chichén Itzá on kuuluisin ja parhaiten kunnostettu esikolumbiaaninen arkeologinen alue ja historiallinen kaupunki Jukatanin niemimaalla Meksikossa Yucatánin osavaltiossa. Sen rakentamisen aloittivat mayat. Chichén Itzá kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon.
Chichén Itzán arkeologiset kaivaukset tehtiin pääasiassa 1900-luvun alussa. Vuonna 1913 Sylvanus Morley sai vakuutettua Carnegie-instituutin laajamittaisen arkeologisen kaivaushankkeen rahoittamisen kannattavuudesta alueella. Meksikon vallankumous ja sitä seurannut poliittinen epävakaus lykkäsivät aloitusta kuitenkin vuoteen 1924. Sitä seuraavan 10 vuoden aikana Carnegien tutkijat kaivoivat esiin ja entisöivät Taistelijoiden temppelin ja El Caracol -observatorion. Meksikon valtio teki saman El Castillo -pyramidille ja Juego de Pelota -kentälle. Carnegie-instituutin tehdessä ilmakuvauksia arkeologisista alueista ensimmäinen kuvaus tehtiin 1929 juuri Chichén Itzássa. Kuvaajana toimi Charles Lindbergh vain hieman yli vuoden verran kuulun Atlantin ylityksensä jälkeen.
Chichén Itzá valittiin 2007 maailman uuden seitsemän ihmeen joukkoon globaalin yleisöäänestyksen perusteella. Alue on Meksikon toiseksi eniten vierailtu arkeologinen kohde. Turistivirta on runsas etenkin läheisestä Cancúnin rantakohteesta, josta tehdään alueelle päivittäin bussiretkiä. Chichén Itzálla käy sesonkiaikana jopa 8 000 kävijää päivittäin.
Useimpien arkeologien mukaan mayat rakensivat alueen ensimmäiset merkittävät asutukset. Chichén Itzá oli alueen keskeinen paikka noin vuonna 600 eli mayojen klassisen kauden keskivaiheessa. Jostakin syystä kaupunki hylättiin noin 800-luvulla ja otettiin käyttöön taas 900-luvun loppupuolella.
Luultavasti noin vuonna 987 tolteekkikuningas Quetzalcoatl (mayakielellä Kukulcán) valtasi Chichén Itzán ja teki siitä pääkaupunkinsa.[1] Tolteekkikulttuuri sulautui alueen mayakulttuuriin saaden vaikutteita myös keskisestä Meksikosta ja Puuc-kulttuurista.
Sotaisat tolteekit tunnetaan ihmisuhreistaan ja Chichén Itzá oli uhrausrituaalien näyttämönä. Kun Mayapanista tuli Jukatanin alueen pääkaupunki ja Chichén Itzá muuttui pelkäksi rituaalipaikaksi, kaupunki hylättiin vähitellen. Se kuitenkin pysyi pitkään pyhiinvaelluspaikkana. Vuonna 1531 espanjalainen konkistadori Francisco de Montejo valtasi kaupungin.
↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä unesco ei löytynyt
![[node:title]](/sites/default/files/styles/640x320/public/default_images/default_0.JPG?itok=nAKl_DR1)
Lisää uusi kommentti