Caesarean paikalla sijaitsi alun perin foinikialainen laivastoasema, jonka kreikkalainen nimi oli Stratonos Pyrgos (”Stratonin torni”, lat. Turris Stratonis). Se perustettiin persialaisvallan aikana 500–300-luvulla eaa. Varhaisin maininta siitä on vuodelta 259 eaa. Aleksanteri Jannaios valtasi kaupungin vuonna 103 eaa., ja se tuli Hasmonien hallitsijasuvun valtaan. Rooma valtasi kaupungin muun Palestiinan mukana Pompeiuksen johdolla vuonna 63 eaa.[1][2][3]

 

Caesarean arkeologinen alue ilmasta: ylhäällä satama, keskellä hippodromi ja alhaalla Herodeksen palatsi ja teatteri.

 

Herodeksen palatsin raunioita.

Herodes Suuri sai kaupungin Roomalta vuonna 30 eaa. Hän rakennutti kaupungin uudelleen, ja tämä työ alkoi vuonna 22 eaa. ja päättyi juhliin vuonna 10/9 eaa. Herodes nimesi kaupungin keisari Augustuksen kunniaksi Kaisareiaksi eli latinalaisittain Caesareaksi. Caesareasta tuli Juudean hallinnollinen ja sotilaallinen pääkaupunki, ja Herodes rakennutti sinne oman merenrantapalatsinsa sekä useita muita loistokkaita rakennuksia. Hän käytti kaupungin rakentamiseen suuria määriä rahaa.[1][2][3][4]

Caesarean loistokkuus ja erityisesti sen hyvinvarustettu satama soivat kaupungille pian Palestiinan keskuksen ja metropoliksen aseman, ja se kehittyi myös merkittäväksi kauppakaupungiksi. Se ohitti merkityksessä Jerusalemin, ja toimi Rooman Judaean provinssin prefektien ja prokuraattoreiden sekä Juudean vasallikuninkaiden pääasiallisena asuinpaikkana. Muun muassa Pontius Pilatus hallitsi Caesareasta käsin. Suurimmillaan kaupungissa arvioidaan olleen noin 200 000 asukasta. Suurin osa kaupungin väestöstä oli syyrialaisia, mutta siellä oli Herodeksen ajasta lähtien myös juutalainen yhteisö. Kaupungin asukkaasta käytettiin kreikaksi etnonyymiä Kaisareus (Καισαρέυς).[1][2][5][6]

Kristillisessä perinteessä Caesarea näyttäytyy pakanalähetyksen syntypaikkana.[6] Uuden testamentin mukaan kristinusko tuli Caesareaan Filippuksen kastettua etiopialaisen hoviherran.[7] Kaupungissa asui myös Pietarin kastama sadanpäämies Cornelius.[8] Paavali oli kaksi vuotta vankina kaupungissa ennen kuin hänet siirrettiin Roomaan.[9]

Ensimmäinen juutalaiskapina sai alkunsa Caesareassa vuonna 66 jaa., joko verotusta koskeneista kiistoista[6] tai synagogan häpäisystä.[5] Keisari Vespasianus, joka huudettiin keisariksi Caesareassa vuonna 69, teki kaupungista roomalaisen colonian nimellä Colonia Prima Flavia Augusta Caesarea. Kapinan kukistamisen jälkeen kaupungissa pidettiin suuret kisat Tituksen voiton kunniaksi. Kisojen gladiaattoritaisteluissa sanotaan kuolleen 2 500 juutalaista vankia. Keisari Severus Alexander teki kaupungista Syria Palaestinan eli Syyria-Palestiinan provinssin pääkaupungin (Metropolis Provinciae Syriae Palestinae).[1][2][5]

Caesarea kukoisti edelleen varhaiskristillisellä ja bysanttilaisella ajalla. Se oli tuolloin merkittävä kristillisen ja juutalaisen oppineisuuden keskus sekä Palaestina Priman eli Ensimmäisen Palestiinan piispanistuin, ja esiintyy kirkkohistoriassa edelleen nimellä Caesarea.[1][2] Vuonna 195 kaupungissa järjestettiin kirkolliskokous, jossa päätettiin, että pääsiäistä tuli viettää sunnuntaina. Origenes toimi opettajana Caesareassa 200-luvulla.[6] Kirkkohistorioitsija Eusebios oli kotoisin kaupungista, ja teki siellä suuren osan kirjallisesta työstään.[2]

 

Niin kutsuttu Kalokeria-mosaiikki Caesareasta, 500-luku jaa. Nykyisin esillä Ben Gurionin lentoasemalla.

Caesarea toimi Palestiinan roomalaisena pääkaupunkina noin 500 vuotta.[6] Se alkoi taantua vuonna 638[5] (tai 640) tapahtuneen muslimivalloituksen jälkeen.[1] Kaupunki oli merkittävä rannikkotukikohta myöhemmin keskiajalla ristiretkien aikana. Balduin I valtasi Caesarea vuonna 1101, jonka jälkeen se linnoitettiin. Saladin valtasi kaupungin vuonna 1187, mutta ristiretkeläiset valtasivat sen takaisin neljä vuotta myöhemmin. Mamelukit valtasivat ja tuhosivat Caesarean lopulta vuonna 1265.[5] Tämän jälkeen kaupungin raunioiden kiviä käytettiin pitkään uudelleen lähikaupunkien, kuten Jaffan, Akkon, Sidonin ja jopa Beirutin, rakennuksiin ja linnoituksiin.[2]

Kaupungin paikka säilyi autiona 1800-luvulle saakka. Nykyinen asutus kehittyi paikalle alun perin kalastajakylänä vuodesta 1884 lähtien, kun osmanit asuttivat sinne Bosniasta tulleita pakolaisia. Nykyisin se on nimetty antiikin aikaisen kaupungin mukaan Caesareaksi. Antiikin Caesarean tieteelliset tutkimukset saivat alkunsa vuonna 1873. Kaupungin järjestelmälliset arkeologiset kaivaukset alkoivat vuosina 1959–1964. Niitä suorittivat tuolloin italialaiset arkeologit. Myöhemmin kaivauksia ovat jatkaneet amerikkalaiset ja israelilaiset.[5][3]