Wat Chai Watthanaram edustaa khmeriläistä arkkitehtuuria. Terävät tornit ovat chedejä ja tylpempi keskustorni on prang.

Ayutthayan kaupungin perusti kuningas Ramathibodi I (tunnetaan myös nimellä U-Thong, hallitsi 1350–1369) 3. huhtikuuta 1350 ja siitä tuli Ayutthayan valtakunnan pääkaupunki seuraavaksi 417 vuodeksi.[1] Kaupunki perustettiin, koska sen edeltäjässä, Lopburin kaupungissa, oli puhjennut paha isorokkoepidemia. Kaupunkia ja valtakuntaa hallitsi tänä aikana 33 monarkkia. Muita merkittäviä kuninkaita olivat Boromtrailokant (1448–1488), Naresuan (1590–1605) ja Narai (1656–1688).

 

Puu on kasvanut Wat Mahathatin Buddhan kuvan ympärille

 

Wat Sri Sanphetin chedit

Ayutthaya oli ennen tuhoaan 1767 yksi maailman suurimmista ja hienoimmista kaupungeista, ja se kävi kauppaa myös lännen kanssa. Erityisesti portugalilaiset ja ranskalaiset pitivät yhteyksiä yllä Ayutthayan kuningaskunnan kanssa. Simon de La Loubèren 1691 julkaisema matkakuvaus Du Royaume de Siam ikuisti jälkipolville kaupungin loistonpäivät. Kaupungissa oli suuri pysyvä länsimaalaisten siirtokunta ja katolinen kirkko. Kaupungin yläluokan parissa sai 1600-luvulla merkittävän aseman kreikkalainen seikkailija Konstantin Faulkon (1647–1688). Hän toimi hovissa tulkkina thaiden ja ranskalaisten kauppaneuvotteluissa. Hänelle myönnettiin korkein mahdollinen arvonimi mahatthai, joka sinetöi hänen kohtalonsa. Faulkonin vaikuttimia alettiin epäillä laajasti virkamiesten keskuudessa, koska hän oli kiivas katolinen ja kannatti jesuiittoja – hänen pelättiin vehkeilevän ulkovaltojen kanssa Siamin alistamiseksi. Myös Faulkonin ilmeinen vaikutusvalta kuningas Naraihin aiheutti kateutta hovissa. Kuninkaan kuoltua hänet pidätettiin maanpetossyytteiden nojalla ja teloitettiin 5. kesäkuuta 1688.

Vanhasta Ayutthayasta kertovat enää uskonnolliset rakennukset, jotka tehtiin kivestä kestämään ajan hammasta. Tavalliset asumukset, jopa kuninkaan palatsi, tehtiin puusta, ja ne ovat hävinneet. Burmalaiset tekivät hyvin perusteellista hävitystyötä etsiessään arvometalleja: koko kaupunki sytytettiin tuleen ja se paloi useita päiviä. Myöhemmin kenraali Taksinin voitettua burmalaiset joukot kaupungin jälleenrakennusta pidettiin liian suurena urakkana, ja sen sijaintia liian haavoittuvana. Se, mitä oli pelastettavissa, siirrettiin Bangkokiin seuraavan vuosisadan kuluessa ja rauniot jäivät oman onnensa nojaan. Myös aarteenetsijät ja ryöstelijät ovat vahingoittaneet raunioita meidän aikanamme.