Etiopia

Context of Etiopia

Etiopian demokraattinen liittotasavalta eli Etiopia (aiemmin Abessinia; amharaksi: ኢትዮጵያ /ʔitjoppʼɨja/) on sisämaavaltio Afrikan sarvessa, päiväntasaajan lähellä. Etiopiassa elää lähes 110 miljoonaa ihmistä, mikä tekee siitä Afrikan toiseksi runsasväkisimmän valtion ja runsasväkisimmän sisämaavaltion. Etiopian pinta-ala on 1 127 127 neliökilometriä ja pääkaupunki on Addis Abeba. Rajanaapureinaan Etiopialla on pohjoisessa Eritrea ja Djibouti, idässä Somalia, etelässä Kenia ja lännessä Sudan sekä Etelä-Sudan. Suurimmat väestöryhmät ovat oromot ja amharalaiset. Hieman yli 40 prosenttia väestöstä tunnustaa koptilaista kristinuskoa, runsas kolmasosa islamia, protestanttisiin kirkkoihin kuuluu runsaat 20 prosenttia väestöstä ja muutama prosentti harjoittaa alueen alkuperäisuskontoja tai muita uskontoja.

Etiopiaa voidaan pitää ”ihmiskunnan kehtona”, sillä varhaisimmat (noin 200 000 vuotta sitten) nykyihmisen fossiilit ovat löytyneet Etiopias...Lue lisää

Etiopian demokraattinen liittotasavalta eli Etiopia (aiemmin Abessinia; amharaksi: ኢትዮጵያ /ʔitjoppʼɨja/) on sisämaavaltio Afrikan sarvessa, päiväntasaajan lähellä. Etiopiassa elää lähes 110 miljoonaa ihmistä, mikä tekee siitä Afrikan toiseksi runsasväkisimmän valtion ja runsasväkisimmän sisämaavaltion. Etiopian pinta-ala on 1 127 127 neliökilometriä ja pääkaupunki on Addis Abeba. Rajanaapureinaan Etiopialla on pohjoisessa Eritrea ja Djibouti, idässä Somalia, etelässä Kenia ja lännessä Sudan sekä Etelä-Sudan. Suurimmat väestöryhmät ovat oromot ja amharalaiset. Hieman yli 40 prosenttia väestöstä tunnustaa koptilaista kristinuskoa, runsas kolmasosa islamia, protestanttisiin kirkkoihin kuuluu runsaat 20 prosenttia väestöstä ja muutama prosentti harjoittaa alueen alkuperäisuskontoja tai muita uskontoja.

Etiopiaa voidaan pitää ”ihmiskunnan kehtona”, sillä varhaisimmat (noin 200 000 vuotta sitten) nykyihmisen fossiilit ovat löytyneet Etiopiasta, Omojoen lähistöltä. Maasta on löytynyt myös nykyihmisen edeltäjinä pidettyjen ihmisapinalajien fossiileja. Etiopia omaksui toisena maailmassa kristinuskon valtionuskonnoksi, heti Armenian jälkeen. Etiopia on afrikkalaisista valtioista poikkeuksellinen, sillä se säilytti itsenäisyytensä koko siirtomaa-ajan, lukuun ottamatta Italian miehitystä vuosina 1936–1941.lähde?

Maa sijaitsee Itä-Afrikan hautavajoamassa ja on Afrikan korkeinta ja vuoristoisinta aluetta. Etiopian syvin alue on Danakilin syvänkö, joka on 125 metriä merenpintaa alempana, ja korkein kohta Ras Dejenin vuori (4 533 m). Kulta, platina ja kupari ovat arvokkaimpia metalleja, joita Etiopiasta on löydetty. Sijaintinsa vuoksi Etiopia on maanjäristys- ja tulivuorenpurkausherkkää aluetta. Risiinin, durran ja kahvin arvellaan kehittyneen Etiopiassa, joista jälkimmäisellä on elintärkeä rooli maan maatalouspainotteisessa kansantaloudessa, joka on kokenut takaiskuja Eritrean sodan, kuivuuden ja kahvin halvan hinnan vuoksi. Eläimistön puolesta Etiopia on ollut hyvin runsas, mutta lajirikkaus ja kantojen koko on huvennut oleellisesti viime aikoina. Noin viisi prosenttia maan pinta-alasta on kansallispuistoa tai rauhoitettua aluetta. Simienin kansallispuisto kuuluu Unescon maailmanperintökohteiden joukkoon. Maailmanperintökohteita Etiopiassa on kahdeksan.

More about Etiopia

Kartta