Tallinn

( Tallinna )

Tallinna (vir. Tallinn [ˈtɑlʲˑinˑ], ven. Таллин, Tallin, aikaisemmin saks. Reval eli suom. Rääveli, vanhassa suomessa joskus Kesoniemi tai Kesoi) on Viron pääkaupunki ja maan pääasiallinen portti merelle. Kaupungin väkiluku on 445 188 (1. maaliskuuta 2020), ja se on Viron suurin asutuskeskus. Vuoden 2020 väestönlaskennan mukaan kaupungin asukkaista oli etnisiä virolaisia 52,8 prosenttia, venäläisiä 37,1 prosenttia, ukrainalaisia 3,6 prosenttia, valkovenäläisiä 1,6 prosenttia ja suomalaisia 0,7 prosenttia. Äidinkielenään viroa puhui 50,0 prosenttia ja venäjää 44,9 prosenttia, ukrainaa 1,4 prosenttia ja suomea 0,4 prosenttia. Tallinnan pormestari on Mihhail Kõlvart, joka valittiin virkaan 12. huhtikuuta 2019.

Historia
 
Tallinnan vanhaakaupunkia talvisessa maisemassa.

Tallinna on syntynyt keskeisen Itämeren reitin varrelle. Kaupungin edustalla Naissaaren ja Porkkalan välissä on ainoa paikka, jossa Suomenlahti on mahdollista ylittää niin, että maata on koko matkan ajan näkyvissä. Reitti Tanskasta Tallinnaan on kuvattu 1200-luvulta säilyneessä tanskalaisessa itineraariossa.

Toompeanmäellä on alun perin ollut virolaisten linnake, jolla ei kuitenkaan todennäköisesti ollut pysyvää asutusta tai varuskuntaa. Toompeanmäen pakolinnan lisäksi alueella on mahdollisesti sijainnut satamapaikka, joka oli mahdollisesti Rävälän ja Harjumaan ylimystön valvoma.[1]

Tanskan valta

Tallinnan nimen uskotaan tulevaan sanoista Taani linn, joka tarkoittaa tanskalaisten kaupunkia tai linnaa.[2] Tanskalaiset hallitsivat Tallinnaa Lyndanisen taistelusta 1219 alkaen. Vuonna 1285 kaupunki liittyi hansaliittoon.[3] Tallinnalla oli Riian ohella tärkeä rooli Venäjälle suuntautuvan kaupan välittäjänä.

Saksalaisen ritarikunnan aika

Vuonna 1346 Tanska myi Tallinnan saksalaiselle ritarikunnalle. Tallinna jakautui Toompean linnaan, jossa hallitsivat feodaaliruhtinaat, sekä käsityöläisten ja porvareiden alakaupunkiin, jossa vallitsi kaupungin laki, ja jossa valtaa piti kaupungin raati.

Ruotsin ja Venäjän keisarikunnan aika
 
Tallinna Kadriorgin rannalta noin vuonna 1890.

Tallinna siirtyi vuonna 1561 Ruotsille ja edelleen Venäjän keisarikunnalle 1721. Tallinna oli Venäjän vallan aikana Viron kuvernementin keskus, ja kuten muukin Viro, säilytti saksalaisen hallinnon ja instituutiot Venäjän vallan loppupuolelle asti.lähde?

Itsenäisyysjulistus ja pääkaupunki

Vuonna 1918 Viro julistautui itsenäiseksi saksalaisten hyökättyä Latviasta Viron kautta kohti Pietaria Brest-Litovskin rauhanneuvotteluiden juututtua Neuvosto-Venäjän passiiviseen vastarintaan. 24. helmikuuta 1918 annetun itsenäisyysjulistuksen jälkeen Viron itsenäisyyshallitus joutui painumaan maan alle, koska saksalaiset eivät hyväksyneet itsenäisyyttä. Kun Saksa hävisi ensimmäisen maailmansodan, virolaishallitus kykeni toimimaan ja Tallinnasta tuli maan pääkaupunki. Vuodenvaihteessa 1918–1919 neuvostovenäläiset joukot hyökkäsivät kuitenkin idästä, ja rintama siirtyi kymmenien kilometrien päähän Tallinnasta. Suomalaisia, ruotsalaisia ja tanskalaisia vapaaehtoisia tuli Viroon puolustuksen tueksi.lähde?

Neuvostoliiton aika
 
Neuvostoliiton aikana Tallinnan laitamille nousi laajoja kerrostalolähiöitä, kuten kuvassa oleva Lasnamäe.

Viro teki sopimuksen painostettuna Neuvostoliiton kanssa vuonna 1939, ja vältti talvisodan kaltaisen tapahtuman. Seuraavana vuonna 1940 Neuvostoliitto jatkoi painostusta ja lopulta otti vallan Virossa samana vuonna. Viro muuttui neuvostotasavallaksi ja elokuussa 1940 Neuvostoliiton jäseneksi, Viron sosialistiseksi neuvostotasavallaksi. Natsi-Saksan hyökättyä liittolaistensa ja kanssasotijoidensa kanssa Neuvostoliittoon Viron alueesta tuli Viron päähallintopiiri, joka kuului Ostlandin valtakunnankomissariaattiin vuoteen 1944 saakka, jolloin Viron sosialistinen neuvostotasavalta palautui.

Neuvostoliiton kaukotoimintailmavoimat (ADD) pommittivat kaupunkia raskaasti 9.–10. maaliskuuta 1944, jolloin 53 prosenttia siitä tuhoutui ja 1 400 ihmistä sai surmansa.[4] Saksalaisten vetäydyttyä puna-armeija hyökkäsi Tallinnaan 22. syyskuuta 1944 ja Viro siirtyi taas Neuvostoliiton miehittämäksi, Viron sosialistiseksi neuvostotasavallaksi, jonka pääkaupunki Tallinna oli.

 
Raitioliikennettä Pärnu maanteen varrella Tallinnassa kesäkuussa 1983.

Tallinnassa järjestettiin Moskovan vuoden 1980 kesäolympialaisten purjehduskilpailut. Olympialaisten aikana kaupungin ilmettä kohottamaan rakennettiin muun muassa konserttiareena Linnahall, Olympia-hotelli ja pääpostitalo.[5] Piritalle pystytettiin myös 314 metriä korkea televisiotorni.

Vuonna 1989 Tallinnassa oli jo runsaat 482 000 asukasta,[6] mutta Viron uudelleenitsenäistymisen jälkeen runsaasti venäläisasukkaita on lähtenyt kaupungista. Tallinnasta tuli jälleen itsenäisen Viron pääkaupunki vuonna 1991.

 
Kaupungin pieni vaakuna.
Nykyaika

Tallinnan vanhakaupunki otettiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 1997.

Vuoden 2002 Eurovision laulukilpailu järjestettiin Tallinnan Saku Suurhallissa.[7]

Vuonna 2011 Tallinna oli yhdessä Turun kanssa Euroopan kulttuuripääkaupunki.[8]

Asukasluvun kehitys Vuosi 1840[9] 1897[10] 1934[11] 1959[12] 1970[13] 1979[14] 1989[6] 2001[15] 2006[15] 2012[15]Väkiluku &&&&&&&&&&023259.&&&&0023 259 &&&&&&&&&&064572.&&&&0064 572 &&&&&&&&&0137792.&&&&00137 792 &&&&&&&&&0281714.&&&&00281 714 &&&&&&&&&0362706.&&&&00362 706 &&&&&&&&&0429727.&&&&00429 727 &&&&&&&&&0482037.&&&&00482 037 &&&&&&&&&0399685.&&&&00399 685 &&&&&&&&&0396193.&&&&00396 193 &&&&&&&&&0401072.&&&&00401 072 Aivar Kriiska ja Andres Tvauri: Viron esihistoria, s. 207. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2007. Zetterberg 2007, s. 68. Hasselblatt, Cornelius & Müller, Kai Ulrich: Estland, s. 43. Otava. ISBN 951-1-13017-X. (ruotsiksi) Lappi, Ahti: ADD:n veteraanipilotti vierailulla Suomessa Ilmatorjuntaupseeri. 2004. Viitattu 28.12.2008. Purkaminen ja rapistuminen neuvostoarkkitehtuurin uhkana Tallinnassa yle.fi. 23.2.2010. Yle Uutiset. Viitattu 29.6.2012. ↑ a b Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä Demo1989ussr2 ei löytynyt Eurovision Song Contest 2002 eurovision.tv. Viitattu 11.3.2017. Turku, Euroopan kulttuuripääkaupunki 2011 valmistautuu teemavuoteen eurooppatiedotus.fi. Arkistoitu 12.3.2017. Viitattu 11.3.2017. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä Demo1840 ei löytynyt Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä Demo1897 ei löytynyt Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä Linnad1934 ei löytynyt Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä Demo1959ussr ei löytynyt Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä Demo1970ussr ei löytynyt Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä Demo1979ussr ei löytynyt ↑ a b c Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä DemoEstStat ei löytynyt
Photographies by:
Zones
Statistics: Position
2289
Statistics: Rank
55134

Lisää uusi kommentti

CAPTCHA
Turvallisuus
239647581Click/tap this sequence: 9271
Esta pregunta es para comprobar si usted es un visitante humano y prevenir envíos de spam automatizado.

Google street view

Where can you sleep near Tallinna ?

Booking.com
6.287.169 visits in total, 9.281 Points of interest, 405 Tallennuskohteet, 97 visits today.