Reykjavík
Reykjavík ([reikjɑviːk], isl. [ˈreiːcaˌviːk]) on Islannin pääkaupunki ja maan ylivoimaisesti suurin kaupunki, jossa asuu noin 129 000 asukasta ja koko suur-Reykjavíkin alueella 228 231 asukasta. Se on maailman pohjoisin itsenäisen valtion pääkaupunki. Kesällä kaupungissa on valoisaa ympäri vuorokauden, mutta talvipäivänseisauksena aurinko paistaa vain neljä tuntia päivässä.
Nimi Reykjavík tarkoittaa savujen lahtea ja juontaa juurensa ensimmäisistä asukkaista, joiden väitettiin nähneen savua nousevan lahdesta. Todennäköisesti kyse on ollut vulkaanisesta aktiivisuudesta. Ensimmäisen pysyvän asutuksen Islantiin perusti Landnámabókin eli asutuskirjan mukaan Ingólfur Arnarson noin vuonna 870 Reykjavíkin tienoille.
Reykjavíkia on mainittu keskiaikaisissa lähteissä vain säännöllisenä viljelyalueena. Alueen kaupungistuminen alkoi 1700-luvulla.lähde? Tanskan kruunu myönsi vuonna 1786 Reykjavíkille viiden muun Islannin yhteisön ohella erityiset kauppaoikeudet. Tätä vuotta on pidetty Reykjavíkin perustamisvuotena. 1800-luvulla Reykjavík oli Islannin ainoana kaupunkina maan itsenäistymisaatteen keskus.
10. toukokuuta 1940 Reykjavíkin satamaan rantautui neljä sotalaivaa, ja muutaman tunnin päästä liittoutuneet olivat miehittäneet kaupungin. Toisen maailmansodan loppuvuosina britit ja myöhemmin amerikkalaiset rakensivat tukikohtia kaupunkiin ja siellä olleiden ulkomaalaisten joukkojen määrä kasvoi suunnilleen kaupungin asukasluvun tasolle.
Reykjavík kasvoi sodan jälkeen voimakkaasti maan elinkeinorakenteen muuttuessa ja maaseudun asukkaiden muuttaessa kaupunkiin. Reykjavíkissa on järjestetty merkittäviä kansainvälisiä kokouksia, esimerkiksi vuoden 1986 Reykjavíkin kokous Ronald Reaganin ja Mihail Gorbatšovin kesken.[1]
↑ The Reykjavik Summit The Reagan Vision. Viitattu 29.1.2016. (englanniksi)
Lisää uusi kommentti