长城
( Kiinan muuri )
Kiinan muuri on monesta osasta koostuva, yleisten määritelmien mukaan 6 000 – 9 000 kilometrin mittainen ja laajimman määritelmän mukaan jopa yli 21 000 kilometrin mittainen muinainen rakennelma pohjoisessa Kiinassa. Muuri on suurimmaksi osaksi noin kahdeksan metriä korkea ja leveydeltään 6–8 metriä. Se on rakennettu maasta, kivestä ja tiilistä.
Muuri syntyi 200-luvulla eaa. erillisten muurien yhdistämisellä suojaamaan Kiinaa pohjoisten paimentolaisheimojen hyökkäyksiltä, ja sen uusimmat osat rakennettiin 1600-luvulla. Joinain aikoina muurin rakentamiseen osallistui koko Kiinan miesväestö. Muurista tuli tarpeeton vuonna 1644, kun Kiina ulottui muurin pohjoispuolellekin. Muuri rapautui vuosisatojen ajan, kunnes 1900-luvulla se nostettiin Kiinassa tärkeäksi kansalliseksi symboliksi.
Kiinan muurin vanhimmat osat rakennettiin vuosien 770–476 eaa. välillä, jolloin Zhou-dynastian aikaiset kuninkaat rakennuttivat valtioidensa ympärille pienehköjä muureja suojaksi.[1] Nämä varhaiset puolustusmuurit oli tarkoitettu suojaamaan valtioita toisiltaan ja vain vähemmässä määrin vielä pohjoisen nomadibarbaareja vastaan.[2] Taistelevien läänitysvaltioiden aikana 475–221 eaa. pienet valtiot yhdistyivät seitsemäksi suureksi valtioksi, joista kullakin oli oma puolustusmuurinsa.[1]
Erilliset muurit yhdistettiin Qin-dynastian aikana ”ensimmäisen keisarin” Qin Shi Huangdin käskystä 200-luvulla eaa. Tämä muuri oli yli 5 000 kilometriä pitkä, ja sen rakentamiseen joutui osallistumaan pakkotyövoimana merkittävä osa Kiinan väestöä. Muurin rakentaminen oli osittain jo taistelevien läänitysvaltioiden kaudelta periytyvien lyhyempien muurien pohjoisosien yhdistämistä pohjoisen mongoleja vastaan.[1] Pohjoisesta Kiinaa oli tuolloin alkanut uhata uusi vahva barbaariheimo tai -heimoliitto xiongnu.[3] Vanhojen muurien tarpeettomat osat jätettiin rapistumaan.[1][4] Muurin rakentamisen tarkoituksena oli paitsi mongolien torjuminen, myös levottomuuksien aiheuttajien ja armeijan työllistäminen sopivan kauas pääkaupungista. Muuri piti myös maan oloihin tyytymättömät kiinalaiset valtion rajojen sisällä.[5]
Qin-dynastian aikaisen muurin rakennustyöt kestivät kymmenkunta vuotta. Muuri ulottui Jilinin maakunnassa Linzhaosta (nykyisen Gansun itäosissa) Liaodongiin.[6]
Vuonna 206 eaa. valtaan nousseen Han-dynastian vallan aikana muuria jatkettiin ja vahvistettiin. Muuri oli tällöin pisimmillään, idän Liaodaosta lännen Lop Nuriin yli 8 000 kilometriä pitkä. Myös Pohjoinen Wei-dynastia, Pohjoinen Qi-dynastia ja Sui-dynastia jatkoivat muurin rakentamista. Sen sijaan Tang-dynastian aikana (618–907) muuria ei vahvistettu, sillä Kiina oli tuolloin tarpeeksi vahva ilman muurin antamaa suojaakin.[1] Mongolit valloittivat Kiinan kuitenkin Yuan-dynastian aikana (1271–1368), eikä muuria laajennettu mongolivallan aikana.[1]
Muuri pääsi välillä rappeutumaan, mutta Ming-dynastian aikana (1368–1644) se rakennettiin pääosin uudestaan, ja tällöin se sai nykyisen muotonsa.[1][7][8] Ming-dynastian muuri ulottuu Liaoningin maakunnasta Kiinan ja Pohjois-Korean rajajoelta Jalulta Hebein, Tianjinin, Pekingin, Sisä-Mongolian, Shanxin, Shaanxin ja Ningxian kautta Gansun maakuntaan Taolaijoelle.[9]
Qing-dynastian aikana (1644–1911) muuri menetti puolustuksellisen merkityksensä, koska Kiina ulottui muurin pohjoispuolellekin. Muurin tarkoitus tällöin olikin pitää han-kiinalaiset ja mongolit poissa Mantšuriasta.[10]
↑ a b c d e f g Great Wall of China History China Highlights. Viitattu 17.3.2014. (englanniksi) ↑ Huotari 1988, s. 67. ↑ Huotari 1988, s. 68. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä Fokus ei löytynyt ↑ Briggs 1995, s. 52. ↑ Rojas 2010, s. 49. ↑ Kiinan muuri Opinto.net. Arkistoitu 30.6.2008. Viitattu 13.12.2011. ↑ Tietoa Kiinan muurista Tieteen Kuvalehti. Viitattu 13.12.2011. ↑ Ming Dynasty Great Wall China Travel Guide. Viitattu 14.3.2014. (englanniksi) ↑ Rojas 2010, s. 118.
Lisää uusi kommentti