Katukuvaa.

Kabukichō sai nimensä japanilaisen perinteisen teatteritaiteen kabukin mukaan. Alue oli tuhoutunut pahoin toisen maailmansodan aikaisissa Tokion pommituksissa vuonna 1945.[1] Ennen sotaa ja hävitystä alue tunnettiin Tsunohazu Kita 1-chome -nimisenä asuinalueena.[2] Kun sodan jälkeen Tokiota jälleenrakennettiin, Suzuki Kihein johtama joukko sijoittajia kaavaili kabukiteatterin perustamista alueelle. Teatteri ei valmistunut, mutta suunnitelma antoi nimensä kaupunginosalle.[1]

Vaikka teatteria ei tullutkaan, Kabukichōsta tuli muunlaisen viihteen keskus. Paikalle nousi elokuvateattereita, baareja ja ravintoloita. Etenkin 1960-luvulta lähtien alue tuli tunnetuksi ulkomaalaisten elokuvien esityksistä. Se oli myös monien taiteilijoiden ja kirjailijoiden asuinaluetta.[1] Pitkään kaupunginosan maamerkkinä toiminut Shinjuku Koma Gekijō -teatteri suljettiin vuonna 2008.[3]

Kabukichō tuli tunnetuksi myös niin sanottuna punaisten lyhtyjen alueena prostituutioista ja rikollisuudesta. Tietyt kadut erikoistuivat esimerkiksi love hotel -majapaikkoihin, live-seksiesityksiin ja hostess-baareihin. Monet kaupunginosan liikkeistä ovat yakuzan omistamia. Monet asiakkaat ovat Tokion niin sanottuja "palkkatyöläisiä" (salaryman), joista monet kulkevat työmatkoillaan läheisen Shinjukun rautatieaseman kautta.[1] Toisaalta Tokion viranomaiset ovat myös pyrkineet tukahduttamaan alamaailman liiketoimintaa, sekä tuomaan alueelle tavallisempaa yritystoimintaa.[3]