慈照寺
( Ginkaku-ji )Ginkaku-ji (jap. 銀閣寺, ’hopeisen paviljongin temppeli’) on buddhalainen temppeli Kioton kaupungissa Japanissa. Sen virallinen nimi on Jishō-ji (慈照寺). Se sijaitsee Sakyōn suuralueella Kioton keskustan koillispuolella. Ginkaku-ji kuuluu zenbuddhalaisen Rinzai-koulukunnan haaraan, jonka päätemppelinä toimii Shōkoku-ji.
Ginkaku-ji sai alkunsa shōgun Ashikaga Yoshimasan palatsina vuonna 1482. Siitä tehtiin temppeli Yoshimasan kuoleman jälkeen. Nykyisin yleisesti käytössä olevan nimensä temppeli sai Edo-kaudella, kun sitä verrattiin Kioton luoteisosassa sijaitsevaan Kinkaku-jihin eli ’kultaisen paviljongin temppeliin’.
Ginkaku-ji on otettu yhdessä Kioton muiden kulttuuriaarteiden kanssa Unescon maailmanperintöluetteloon osana kohdetta ”muinaisen Kioton historialliset monumentit” vuonna 1994.
Ginkaku-jin paikalla sijaitsi alun perin Jōdo-jin temppeli, joka tuhoutui vallanperimyskiistasta alkunsa saaneessa Ōnin-sodassa 1400-luvun puolivälin jälkeen. Ashikaga-sotilashallinnon kahdeksas shōgun Ashikaga Yoshimasa, joka päätti luopua vallasta poikansa Yoshihisan hyväksi, rakennutti Jōdo-jin paikalle vuonna 1482 eläkehuvilan. Se nimettiin Higashiyama-palatsiksi (jap. 東山殿, Higashiyama-dono), ja Yoshimasa muutti sinne vuonna 1483. Yoshimasan elinaikana palatsiin valmistuivat zenharjoituksiin tarkoitettu Seishi-an vuonna 1485, Tōgū-dō-halli vuonna 1486 ja kaksi muuta rakennusta vuonna 1487. Nykyisin hopeisena paviljonkina tunnetun, bodhisattva Kannonille omistetun paviljongin rakennustyöt aloitettiin vuonna 1489, mutta Yoshimasa kuoli jo vuoden 1490 alussa eikä ehtinyt nähdä rakennusta valmiina.[1][2][3]
Yoshimasan Higashiyama-palatsi liitetään niin kutsuttuun Higashiyama-kulttuuriin, jonka alullepanijana Yoshimasa toimi. Zenbuddhalaisuuden lisäksi siihen kytkeytyivät esimerkiksi teetaiteen ja shoin-asuinarkkitehtuurin kehitys. Ming-dynastian Kiinassa opiskelleet zenmunkit toivat maahan merkittävän määrän taide-esineitä, kuten maalauksia, kalligrafiaa ja keramiikkaa. Sotilashallinnon ostamia taideteoksia säilytettiin Higashiyama-palatsin varastoissa, joissa niitä tutkivat ja luokittelivat taiteilijat Nōami ja Geiami Yoshimasan suojeluksessa.[1][2]
Yoshimasan kuoleman jälkeen vuonna 1490 Higashiyama-palatsista tehtiin buddhalainen temppeli. Se sai nimen Jishō-in Yoshimasan buddhalaisen nimen mukaan, ja jo seuraavana vuonna nimeksi muutettiin Jishō-ji. Temppelin seremonialliseksi perustajaksi nimitettiin Musō Soseki. Temppelin toisena apottina toimi kymmenennen Ashikaga-shōgunin Ashikaga Yoshitanen nuorempi veli Koreaki, minkä jälkeen apotiksi valittiin usein henkilö Fujiwara-klaanin viidestä sijaishallitsijasuvusta (sekke). Ashikaga-sotilashallinnon taantuessa kuitenkin myös Jishō-ji rapistui. Vuonna 1550 kaikki sen rakennukset paloivat Kannon-hallia ja Tōgū-dō-hallia lukuun ottamatta Ashikaga Yoshiterun ja Miyoshi Nagayoshin välisessä taistelussa. Oda Nobunaga poisti temppelin puutarhasta kiviä, joista se oli aiemmin kuuluisa, rakentaessaan Nijōn linnaa.[1][3]
Edo-kauden alussa vuonna 1615 temppeliä restauroitiin. Se pitkälti saavutti nykyisen ulkoasunsa ja sai tyypillisen zentemppelin piirteitä, toisin kuin alun perin residenssiksi tarkoitettu rakennuskokonaisuus. Edo-kaudella siitä alettiin käyttää myös lisänimeä Ginkaku-ji.[1] Valtion muinaisjäännökseksi temppeli nimitettiin vuonna 1931 ja Unescon maailmanperintöluetteloon se valittiin vuonna 1994.[2]
↑ a b c d Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä about ei löytynyt ↑ a b c Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä shisekiguide ei löytynyt ↑ a b Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä kotobank ei löytynyt
Lisää uusi kommentti