Katedraali ja Şuşan raunioita vuonna 1920.

Şuşa oli perustettu Karabahin kaanikunnan pääkaupungiksi 1700-lvun puolivälissä ja se kasvoi yhdeksi alueen tärkeimmistä keskuksista.[1] Ghazantšetsotsin katedraalin rakennuttivat kaupunkiin armenialainen porvariluokka[2] ja sen suunnitteli Simon Ter-Hakobian. Rakennustyöt alkoivat vuonna 1868[3] ja valmistuivat vuonna 1887. Valmistuessaan se oli yksi suurimmista armenialaisista kirkoista.[2] Şuşa kärsi mittavia tuhoja etnisissä väkivaltaisuuksissa maaliksuussa 1920 ja sittemmin kaupunki oli yksi azerien keskuksista Karabahissa.[1]

Kirkko suljettiin kommunistien valtaannousun jälkeen. Rakennus kärsi vahinkoja Neuvostoliiton kaudella. Sitä käytettiin muun muassa viljavarastona. Sen rekonstruktiotyöt aloitettiin yleisestä painostuksesta 1980-luvulla.[3] Vuoristo-Karabahin sodan aikana Şuşaa hallitsivat ensin azerit, mutta armenialaiset valtasivat sen toukokuussa 1992. Suurin osa kaupungista poltettiin valtauksen jälkeen. Armenialainen kirkko kuului kuitenkin harvoihin kunnostettuihin rakennuksiin.[1]

Armenia syytti Azerbaidžania katedraalin tulituksesta Vuoristo-Karabahin yhteenottojen alettua jälleen vuonna 2020.[4] Azerien vallattua Şuşan saman vuoden marraskuussa heitä syytettiin puolestaan kirkon tilojen töhrimisestä.[5] Toukokuussa Azerbaidžanin uutisoitiin aloittaneen paikalla kunnostustyöt, joiden ilmoitettu tarkoitus oli "palauttaa kirkko alkuperäiseen muotoonsa". Azerbaidžanissa on esitetty väitteitä, joiden mukaan kirkko oli alun perin venäläisortodoksinen eikä armenialainen, ja että armenialaiset olivat tehneet siihen muutoksia 1990-luvulla.[6]