Valokuva sauvakirkosta alkuperäisellä paikallaan Fortunissa ennen kuin se siirrettiin Bergeniin.

 

Uuden sauvakirkon sisusta.

 

Tjorasta peräisin oleva kiviristi kirkon ulkopuolella.

Kirkko rakennettiin 1150 Fortuniin, Sogniin, Sognin ja Fjordanen lääniin, mutta se siirrettiin purettuna Fantoftiin 1883. Työtä johti konservaattori Anders Lorange. Hän valvoi työtä, kun kirkko purettiin ja vietiin veneellä osissa Bergeniin. Arkkitehti Joakim Mathiesen oli myös mukana työssä. Ennen purkua kirkon kattorakenteita oli muutettu ja siihen oli 1600-luvulla lisätty länsitorni. Fantoftiin siirtäessä nämä muutokset kuitenkin hylättiin, ja kirkko rakennettiin uudelleen niin kuin sen oli alun perin luultu olevan. Puuttuvat osat tehtiin muiden sauvakirkkojen mukaan, erityisesti Borgundin sauvakirkon mallin perusteella.

6. kesäkuuta 1992 kirkko tuhoutui tuhopoltossa. Norjassa tehtiin noihin aikoihin useita kirkonpolttoja, joihin olivat syyllistyneet norjalaiset black metal -piirit. Fantoftin sauvakirkko on kuuluisin kirkonpolttojen kohteista, sillä se oli yksi Norjan arkkitehtuurin suurimmista aarteista. Aluksi palon luultiin alkaneen salamaniskusta tai sähköhäiriöstä.[1] Poliisi epäili teosta Varg Vikernesiä, mutta häntä ei tuomittu, sillä oikeudenkäynnissä valamiehistö äänesti hänet syyttömäksi. Tuomarit pitivät tätä virheenä mutta kieltäytyivät uusimasta oikeuskäsittelyä.[2] Kirkosta alettiin heti rakentaa tarkkaa kopiota.

Myöhemmin oli yritetty sytyttää tuleen varastoa, jossa kirkon pelastettuja osia säilytettiin. Uudelleenrakentaminen oli vaikeaa rakennusmestarille ja rakentajille, sillä Norjassa ei ollut rakennettu sauvakirkkoja vuosisatoihin ja saatavilla olevat rakennusohjeet olivat vähäiset. Suurin osa rakennussuunnitelmista tehtiin paikan päällä arvioiden sekä olemassa olevien piirrosten pohjalta.

Rakennustyöt valmistuivat avajaisia varten 1997. Uusi kirkko on identtinen kopio poltetusta sauvakirkosta. Uutta kirkkoa varten oli palkattu puunkaatajat Kaupangerista. Kirkon kuorissa olevan krusifiksin veisti Sven Valevatn ja maalasi Solrun Nes. Vanhasta kirkosta ei jäänyt paljoa käyttökelpoista materiaalia, paitsi mahdollisina jäänteinä alttarin risti ja onnenkivi, joka on esillä yhdellä seinällä. Alkuperäisessä kirkossa olleita maalauksia ei pystytty entisöimään.

Kirkon ulkopuolella on kiviristi, joka on peräisin Tjorasta, Solan kunnasta.