Arbilin sitadelli.

Nykyisen Arbilin aluetta on asutettu jo pitkään. Paikka tunnetaan vanhoista nuolenpääkirjoituksista nimellä Arbailu ja Assyrian valtakunnan kaudella se oli tärkeä Ištarin palvontapaikka. Myöhemmin nimi muuttui muotoon Arbeles. Vuonna 331 eaa. paikan lähellä käytiin ratkaiseva Gaugamelan taistelu Persian kuningas Dareios III:n ja Makedonian kuningas Aleksanterin välillä. Myöhemmin kaupungin hallinnasta sotivat Parthia ja Rooman valtakunta. Kaupungin nimi oli saanut uuden muodon Arbira ja kaupunkiin muodostui kristitty keskus jo kristinuskon varhaishistorian aikana. Sasanidien Persiassa koettiin ajoittain kristittyjen vainoja.[1]

Persian muslimivalloituksen jälkeen kaupungin kristitty yhteisö jatkoi olemassaoloaan. Itse kaupungista ei ilmeisesti käyty suurempia taisteluja. Kaupunki alkoi kuitenkin menettää merkitystään vanhojen kauppareittien varrella Mosulille. 1100-luvun loppupuolella kaupungista tuli kuitenkin suuria alueita hallinneen kurditaustaisen begteginidien suvun pääkaupunki.[1] Hallitsijasuvun ehkä kuuluisin jäsen oli Saladinin lanko Muzaffar al-Din, joka rakennutti kaupunkiin useita nykypäiviin saakka säilyneitä rakennuksia.[2] Mongolit hävittivät kaupunkia vuonna 1235 ja valtasivat sen linnoituksen vuonna 1258. Kristitty yhteisö kukoisti edelleen jonkin aikaa mongolivalloituksen jälkeen ja alueella oli myös kristittyjä kuvernöörejä. Vuonna 1310 joidenkin kristittyjen palkkasoturien aiheuttaman välikohtauksen jälkeen kaupungin kristitty väestö surmattiin ja se menetti asemansa kristittynä keskuksena. Verilöylystä selvinneet muuttivat muille alueille.[1]

Aikanaan Arbilista tuli osa Osmanien valtakuntaa ja Bagdadin paššan alainen alue.[1] Esimerkiksi nykyisin Unescon maailmanperintöluetteloon kuuluva Arbilin sitadelli sai nykyisen ulkomuotonsa osmanien kaudella.[3] Persian Nadir Šahin sotaretket hävittivät kaupunkia ja vuonna 1892 sen väkiluvuksi arvioitiin 3 200 henkilöä. Luku saattaa tosin olla alakanttiin ja esimerkiksi joidenkin alueella liikkuneiden matkailijoiden kertomusten mukaan kaupunki oli suurempi. Joka tapauksessa tuolloin asukkaisiin kuului myös 457 juutalaista.[1] 1990-luvulla kaupunki oli Kurdistanin demokraattisen puolueen ja isänmaallisen liiton taistelujen keskipiste Kurdistanin sisällissodassa. Sittemmin kaupunki on kasvanut taloudellisesti etenkin Irakin diktaattori Saddam Husseinin hallinnon päätyttyä.[4] Nykyisin Arbil on autonomisen Irakin Kurdistanin pääkaupunki.[5]